keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Hyvät yöt lukijani. Heräsin kahden maissa. Jäi nukkuminen taas vähiin varmaan iltasen touhun takia. Kun kaveri oli soitellut poliisit paikalle varmaan itkuviinaa juonut.

Menin illasta myöhään nukkumaan Poliisien käynnin jälkeen. Peläten kumminkin kokoajan koska on kaveri ovella. Mutta antoi se nukkua noin kahteen asti, kävin sen oven takana aika kova musiikki sieltä kuului. Kai kaveri oli sammunut kun sillä varmaan viinaa vielä oli.

Kyllä on minulle aika riesa kaverista ei mitään väliä jos itskekkin juon, olen samanlainen sekopää. Jos olisin tiennyt talon touhut olisin jäänyt mielummin ehkä Vihdin Hiidenpeltoon. Kyllä minullakin pitää olla oikeuteni vuokralaisena.

Tämän piti olla uskonnollinen järjestö muttei oikein siltä tunnu. Mikseivät anna kaverille semmoista varoitusta että on se heti lähtö jos se dokaa ja häiritsee minua. Kun lukee se minullakin vuokrasopimuksessa mikä on kyllä lainvoimainen paperi mitä pitää noudattaa. On siinä firman johtajan nimi kuka on viimesenä vastuussa asioista.

Varmaan saa kaveri tehdä mitä huvittaa kun on kirppiksen omistajan kaveri vuosien takaa. Ja kun kaveri on selvinpäin ammattikokki ja muutenkin monitoimimies.

Pitäisi vaan kaverin nöyrtyä viinapirun edessä ja saada etäisyyttä, raittiutta elämäänsä. Minulla meni 8 vuotta pakkohoitoa pahimmissa paikoissa ja kaikki muut vuodet siihen vielä vapaaehtoistyössä kun en asuntoa saanut. Ja ei ole ihan helppoa työskennellä mielenterveys ja päihdeihmisten parissa. Kun sanotaan että hulluus tarttuu. Hupituomioni sain omasta mielestäni, pitivät mömmöissä etten edes viitsinyt itseäni puolustaa. Olisi pitänyt rosiksissa ottaa niin monta asiaa huomioon siitä tapauksesta.

No viinapiru kyllä kuoli päästäni niin sanotusti. Piripoikieni luona asuessani otin kyllä konjakkia kun siitä ei oikein köyhäksi eikä kipeäksi tullut. En vaan oikein jaksanut katsoa sitä touhua selvinpäin kun piikkiä koko ajan itseensä löivät. Ja minulta hupeni Tädiltäni jäänyt pieni perintö. Tätini uhrasi elämänsä hoitaessaan Sotaveteraani Infalidi isoisääni kotona niin kun pystyi.

Eikä isoisäni niitä kaikkein helpompia ollut. Kun sai se räjähtävän luodin käteensä, meinasivat siltä sen käden viedä rintamalla sitkeenä ei antanut sitä viedä. Tuli hän vielä Keravan Ornossa toimeen vammasella kädellään työkaluviilarina. Viikonloppu pullo tuli hänelle kuvioihin. Juoksutti mummoani ja tätiäni pienessä mummon mökissämme. Täti hoiti Mummon vielä kotona niin kauan kun jaksoi. Suli isänikin tuttu timpuri teki mummon mökkiin pienen vessan ja suihkun ja putkimies tuttuni teki siihen putkihommat.

Missä tätini oli parempi Mummoa pestä, kun vetää letkulla vettä saunalle ja mummoa sinne viedä. Maalari mestari nuoruuden tuttujani Kallion Timo vainaa maalasi mökin ja liiteri sauna rakennuksen viimesen päälle poikansa Pasin kanssa. Kävin mökin katsomassa itku tuli kun ei siitä ollut jäljellä kun piippu sodan jäljiltä. Tädilläni oli myös kerrostalo huoneisto Siinä mökin lähellä Seunalantiellä sekin meni. Minulla ei asuntoa siksikin meni perintöni kun tuhka tuuleen. Sama Isäni perinnöt vei rosvot ja edunvalvonta kaikki. Että kyllä on tämä Pirujen maa, kyllä ymmärrän miksi teitä saatanoita, määrätyt porukat vääräuskoisiksi sanovat

Kaksikin kaveria mätäni pystyyn vissiin paskoista huumeistaan. Ja kun ihankun tahallaan yrittivät minutkin saastuttaa. Kun oli kämpässä kaksi keltaista pyttyä mitkä on tarkoitettu likasille huumevälineille. Mutta helvetin sekopää nistit heittelivät ikäänkuin tahallaan paskasia tautisia värkkejään joka puolelle kämppää. Kengät jalassa sai siellä kulkea ettei tökännyt mätäännyttäviin neuloihin itseään. Eli miettikää miksi olen kumartanut Mekkaan kohti nuoresta asti. Lukekaa siis ajatuksella mitä sanon, älkääkä vetäkö hernettä nenäänne turhaan. Minulla on vaan yksi JUMALA ISI AURINKO. Toivon vaan rauhaa ja rakkautta maailmaan. Herran siunausta kaikesta huolimatta. Koko Kansakunnalle.

Ei kommentteja: