sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Yöllistä tarinaani Ohkolan sairaalasta. Unia vielä nähden tälläkkin yölle. Siunaten unessani.

Nukahdin hetkeksi viellä yöllä näin unta kaveristani Malilan Eskosta kenestä ekalle tuomiolleni lähdin. Vei Eko aina rahamme junnuna sitten pieksin sen kunnolla ja teki se poliisille ilmoituksen ja minut vangittiin suoraan rosiksesta. Vielä kokeili Eko minua muutaman kerran mutta annoin sille aina kyytiä. Eko sai kyllä puukkoa ja kuulin että se olisi Kemissä tapettu.

En Ekoa vasikkana pitänyt kun Isälleni sanoin ajaessamme lahdentietä Keravan nuorisovankilan ohi että menen ekaksi tarkkikselle ja sitten tuonne vankilaan puiden reunustamaan kartanoon. Ja näin kävi kun ennustin Isälleni kuka vaan hymähti että siinäkö on urasi. Oli elämäntyöni jo silloin tiedossa, luulin vaan saavani venkuloita apua elämässäni siviilissäkin.

NÄIN EKOSTA UNTA YÖLLÄ ETTÄ OLI ISÄNI SAANUT SEN VISSIIN RAITTIIKSI. MUTTA OLI EKO RETKAHTANUT ITKI EKO MINULLE PANIN KÄTENI SEN PÄÄNPÄÄLLE JA SIUNASIN SEN SANOEN ETTÄ IHMINEN ON EREHTYVÄINEN. JA JUMALA ON ANTEEKSIANTAVA JA PITKÄMIELINEN. KUMMAN ELÄVÄ OLI UNENI OLI EKO MINULLE RAKAS NIIN KUN MYÖS VELJENSÄ LUSINUT VEKSI SEKÄ KOKO KÖYHÄ PERHEENSÄ. PIENESSÄ MÖKISSÄ ASUIVAT, ON MINULLE AINA OLLEET RAKKAITA NIIN SANOTUT KÖYHÄT JA HEIKKOOSAISET.

Ei kommentteja:

Alfa ja Omega

Muuten hyvällä fiiliksellä laskut vaan painaa päälle. Nukuin vielä aamusta pienet tirsat, kohta kaupalle ostoksille. Ruokaan pitää panostaa kunnolla.

On kummasti vuokria pystyssä kolme kappaletta. Soitan seurakuntaan diakonille, jos ne avustaisivat sieltä minua. Soitan myös vanhusten neuvo...