Teki hyvää pyöräillä pieni lenkki kaupoilla käyden, ostin viisi halvaa mistä tuli nuoruus mieleeni kun aina kaupoiltamme sitä söin. Oli meillä maitokauppa ja lihakauppa vierekkäin eri ovista mentiin kauppoihin. Minä hain maitopuolelta antiikki leivoksen ja steppi limun ne olivat minun herkkuani. En niin karkin ystävä ollut söin halvaa aina kun sitä sain.
Perusti isä sipoon Boxiin kaupan Visan kaupparakennukseen sanoi isä että siihen Sjölviikin öljyjalostamon työmaalla tulee 2 tuhatta intiaania töihin. Oli parakki kylä intiaanikylän nimellä kun ottivat duunarit viinaa kävi siellä kytät usein. Semmosia kavereita ne olivat kuskasin duunareita noin 14-15 vuotiaana meidän kauppaan muuttivat muutamat duunarit siihen Visan talon yläkertaan asumaankin.
Isäni oli monta vuotta selvinpäin mutta sitten retkahti Boxin aikoihin ja meni kauppa perseelleen varmaankin. Jouduimme kaivamaan lihalaatikoille siskoni sen aikasen miehen kanssa ison montun mihin saimme matoja kuhisevat lihalaatikot haudattua.
Äitini otti eron isästäni kun pelkäsi varmaan äiti että alkaa se kauhea elämä uudestaan, riitaa ja tappelua isän juottua ällinsä välillä pois. No kumminkin isäni raitistuikin loppuelämäkseen kymmeniksi vuosiksi. Isä sai nuoren morsiammen mistä äiti menikin ihan sekasin kun oli se isässä kiinni kumminkin niin kovasti ettei se kestänyt isäni uutta naista.
Isäni teki arvokasta työtä oman työnsä ohella olleen suojakotiyhdistyksen ilmasena valvojana vuosia. Pojat isästäni tykkäsivät kun se ei vissiin lintsejä pojille antanut niin kun olisi pitänyt tehdä jos pojat rikkoivat talon sääntöjä. Ei siellä vissiin saanut ryypätä silloin piti vissiin lähteä talosta ryyppylomille. Mutta kyllähän pojat ryyppäsivät kerrankin tuli poikia sieltä liikkeeseemme isäni oli illalla ottanut niiden viinakassin pois niiltä etteivät enempää sekoilleet kaverit siellä. Antoi isäni kassin pojille ja teki selväksi että illasta ovat pojat kunnossa, kun hän tulee valvomaan niitä.
Saisin nyt minäkin rauhan tyyssijan oman asunnon missä ei tarvitse pelätä sekopäitä ovelle ja rikkomaan asuntoani niin kun on tapahtunut Koskisen diilerin toimesta kun pieksin senkin saatanan olisi Kaide Koskinen vieläkin varmaan ehkä hengissä jos olisi minulle kertonut mikä se oli miehiään. Luulin sitä pikalasin duunariksi en tiennyt diileriksi sitä.
Lukekaa miten hirveät voimat minussa jyllää miten panin kämppääni remonttiin iso pöytälevy naapuri talon seinässä metallijalat repeytyneet kaikki neljä irti levystä isot ruuvit repeytynyt, kakkosnelonen katki molemmista päistä ikkunastani. En nyt ala tähän toistamaan enempää asiaa mutta lukekaa on tarina yksityiskohtasesti kirjoitettu aikasemmin. Nyt lähden syömään alkaa olla jo aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti