Linnoista tarinaa minä olin vankiohjaaja riihimäen kaskuvankilassakin ja seutulassa urheilu vetäjänä lusin 12 kertaa . Nykyään kuria pitää nelinkertanen suomen mestari kiekonheitossa serkkuni poika on Mikko vangin vartija.

Tiukat jumpat tehty aamusta aikasin viiden maissa. Minä herään hyvin jumpilla vaatii kroppani sitä ja pääkin pelaa paremmin veri kiertää kohisten. Kunnon aamu jumppa avaa päivän hyvin herään siinä kunnolla. Voi se tuntua joistakin vastenmieliseltä mutta kun tottuu aamujumppaan tulee siitä tapa ja huomaa sen tehon. On niin mukava olotila jumpan jälkeen kun herää siinä hyvin aamusta. Toki voi olla toi viiden aikaan jumpat monelle turhan aikasta mutta aamusta kumminkin jumpaten. On niin hieno fiilis jumpan jälkeen, kokeilkaa sitä niin huomaatte sen tehon aika äkkiä. Kroppa kiittää ja pääkin pelaa paremmin jumpatessa aamusta. Olen jumpannut aina ja sen kyllä huomaa fiiliksestä ja kondiksesta. Puhun sellijumpista kun linnoissa vedimme tiukkaa sellijumppaa poikien kanssa. Monia liikkeitä pystyy omalla kropalla tekemään. Aloitin linna urani jo keravan nuorisovankilan vanhalta puolelta 17 vuotiaana. Sieltä jo jäi toi sellijumppa minulle päälle ja siitä əsti olen jumpia tehnyt välillä aktiivisemmin ja välillä löysäten sitä. Mutta aina on jumppa pysynyt mukanani tilanteessa kun tilanteessa. On pitkiä nämä aamun tunnit tulee ruoka sueraavaksi vajaa tunnin päästä kello on nyt juuri 7 ja aamupala tulee 7.45 onkin hiukan nälkä jo minulla saa puuroa ja leipää vegaanitahnalla. Toki olen urheillut ikäni lapsesta asti pelannut ja yleisurheillut koulujen kilpailuissakin olleena en vaan niin tosissani ottanut mitään siihen aikaan. Kyllä minä pärjäsinkin kisoissa jollain lailla kumm avaan kun minun lajini oli kiekko olin siinä hyvä nuoresta asti. Mutta oli kiekko vähän ala arvostettu laji kun se ei kuulunut kisoissa edes kolmiotteluun. Nelinkertanen suomen mestari kiekossa serkkuni Esan poika vartija Mikko Kyyrö oli hyvä kiekossa nuoresta asti. Kummasti MIkkokin otti kiekon lajikseen ja pärjäsi hyvin siinäkin laijissa. OLen ylpeä MIkon uravalinnasta linnan vartijana sekä urheilu suorituksista. Minäkin lusin 12 kertaa ollen riihimäen keskusvankilassakin vankiohjaajan tittelillä vedin pojille korikset vintin aulassa piti minun perustaa A ja B ryhmät kun oli korikseni niin suosittu ettei mahtuneet kaikki halukkaat yhteen ryhmään. Olin myös seutulan työsiirtolassa urheiluvetäjän tittelillä lusimassa. Hoidin urheilut sielläkin ja hyvin sujui kaikki poikieni kanssa. Opetin pelaamaan poikia tennistä ja tein niille punttiohjelmia. Kaverini kanssa hakattiin pisteitä ja muutakin isäni tuomilla nyrkkeily hanskoilla. Antoi Merosen Risto hanskat isälleni minulle tuotavaksi. Kiitos siitä Ripalle että pääsimme treenaamaan seutulassa. Antoi pamput meidän nyrkkeillä ruokasalissa kun siellä oli tilaa. Oli linnat parasta aikaa minulle se oli minun palkka armeijani niin tiukkoja kundeja oli siihen aikaan taloissa. Tykkäsin kurista ja herran nuhteesta mitä pidimme poikien kanssa taloissa kun taloissa. Yhtenä rintamana siihen aikaan olimme kun parasta ikäluokkaa olimme. Siihen aikaan sodan jälkeisiä nuoria pidimme kondiksesta hyvää huolta ketään emme niin sanotusti rasittaneet. Kaikki pääsi ejngiin mukaan sanoii vaan MIkko city salilla nostellessamme ettei meitä vanhaa liittoa ole enään paljonkaan jäljellä. Ikävä on niitäkin kavereita kovasti. Hurjapäitäkin ne olivat mutta hyviä frendejä minulle oli kaikki. Töitä teimme joka talossa pelasimme pelejä ja muuta mukavaa. Punttia treenasin aina taloissa kun taloissa.