Päivä meni siinä taas ihmetellessä töissä ja vapaalla. Ilta joutaa uni kohta vallan saa kulkumiehen aika käydä unten maille. Nuoruuden kaverini kanssa juteltiin puhelimessa ajoi Jaakko rekkaa tupakka paloi sillä aina nykyään se on rullatuolissa.

Tähän vielä vähän stooriani tällekkin illalle soittelin äsken nuoruuden kaverini kanssa Jaskan. On Jaskallakin rankkaa kun on minun ikänen kaveri 65 vuotias, rullatuolissa ja sähkö mopolla kulkee se kuulemma. No Jaskallakin oli se nortti aina huulessa, että hänestä tulee rekkakuski ja tuli siitä. Mutta nyt jalat pois pelistä, sydäninfraktikin sillä kuulemma on ollut. Sääli Jaskaa että noinkin sairas se on, muuten järki tuntuu sillä pelaavan aika hyvin. Puhuttiin pitkään Jaakon kanssa oli meillä muistoja yhteisiä. Puhu se äidistään kuka Alpon kanssa asui naapurinani keravalla puutalo miljöössä. Mopoilla ajelivat Alpo ja Raili yhdessä, molemmilla oli oma mopo. Tuotiin Jaskan äiti Raili vielä kotiin kuolemaan heikossa hapessa se oli viime ajat. Syöpä kuulemma vei Jaakon Äidin siihen se kuoli naapuriin. Toivotaan nyt ettei Jaskan aika ole lähellä kun kuolee jangiä käsiini, meni Keravalla monet nuoruuden tutut neljästä perheestä kuoli veljekset ihan peräjälkeen. Nyt sammutan koneeni ja alan nukkumaan, kunhan saisin nukuttua koko yön, enkä heräisi taas aamusta aikasin jumpille viideltä aamusta. Nukun aamusta huomenna aamukuuteen. Tekee unet niin hyvää olen vaan valvonut kun on tämä hiljasuus otollista aikaa kirjoitella kun muut nukkuu murmelin unta kovat lääkkeetkin monella. Nyt hyvää yötä omani tiedätte kuka olen miehiäni. Siunaan omani JUMALAN NIMISSÄ ISÄ POIKA JA PYHÄ HENKI. AMEN.