torstai 17. maaliskuuta 2022

Nukuin vielä ensimmäisen herätykseni jälkeen kello 7.10 asti teki hyvää vielä tirsat.

Sain vielä hyvin nukuttua ensimmäisen herätykseni jälkeen. Tosiaan kello 7.10 asti nukuin hyvin yöllisen herätykseni jälkeen. Nukun aina kun vaam maltan mennä sänkyyn suljen silmäni ja olen hetkessä unessa. Harmittaa jos on jäänyt LITIUMISTA 1800 mg minulle nefrogeeninen diabetes insibidus vesitystauti kun juon paljon ja kusen yöllä parikin kertaa mikä häirisee untani. Olsihan se hyvä että saisi nukuttua häiriintymättä koko yön. Minä nyt nukahdan hetkssä kun vaan menen sänkyyn takasin. Vedin kahvakuulalla pari sarjaa aamusta selkäni on vieläkin hiukan kipeä joten jätän isommat treenit tänäänkin väliin, eli en salille taida tänään mennä. On huoneiden siivous tänään sen jälkeen lähden paikalliseen kuppilaan ja viereiseen kauppaan. Onhan se mukava mennä tervepäisten sekaan välillä jos voi nyt sanoa kapakassa viihtyviä terveiksi. Mutta onhan siellä eri ilmapiiri kun täällä sairaitten paikassa. Nyt menen tuulettamaan mattoni parvekkeelle ja lakasen lattiani ja moppaan heti aamusta. Että pääsen kapakkaan heti sen auettua kello 10. Juon siellä jonkun juoman limua tai energiajuoman. Toki mistuisi minulle lääkekonjakkini noin 4 senttiä lääkkeenä. Se nyt ei päähän käy enkä tiedä onko semmoinen määrä kielletty talossamme. Mutta pysytään nyt vaan limussa ettei pääse kukaan sanomaan mitään. Oli tässä välissä meillä aamupala ja lääkkeet minulla menee aamusta turhana ARIPIPRAZOL 30 mg. Pitää minun saada ja äkkiä loppumaan lääkitsemiseni illasta menee vielä OLANTSAPIINI 10 mg. On mennyt kondikseni lääkkeistä jo Ohkolan sairaalassa huonoksi tuhoaa ne minut kokonaan. LITIUM 1800 mg oli pahinta myrkkyä mitä voi olla. Älkääkö vetäkö hernettä nenäänne kun myrkyksi sanoin sitä, mutta lääkkeet on myrkkyjä kun niistä sairastuu somaattisiin vaivoihin. Soitin juuri polille venäläisille hoitajalle ja kerroin lääkärin tutkimukset ettei kaihia ollut silmissäni, minkä kyllä jo tiesin kun Ohkolan osaston 50 hieno hoitajani J. vei minut silmäaseman fiksun lääkärin vastaanotolle ja se jo sanoi ettei ole minulla kaihia. Eka lääkäri oli outo kuka selitti minulla olevan kaihia muutenkin oli se lääkäri outo puhu se vaan mielenterveydestä vaikka sanoin sille että nyt on silmistä kysymys. Kummasti vaan pesi osaston 20 hoitajat kätensä silmäasiastani kun pakotettiin minut nuoren naishoitajan käskystä ottamaan verenpainelääke millä menikin silmäni hetkessä huonoksi. Mustia karvasia palloja meni silmissäni ja vaaleaa harsomaista häiriöä. Mikä jäikin silmiini sen lääkkeen lopetuksen jälkeenkin. Kumma vaan että pakotetaan ottamaan tommoinen lääke mistä silmät meni, sanoin kyllä sille hoitajalle etten syö verenpaine lääkettä kun en ole puhunut meidän osaston lääkärin kanssa mitään paineistani. Mitkä olivat joskus piirun verran yli viitearvojen yläpäaine 140. Mutta kun antoi ihana naishoitaja J. osastolla 50 Ohkolassa minulle verenpainemittarin viikoksi huoneeseeni sain rauhassa itse paineeni mitata. Ja olikin paineeni hyvät, tein viikon listaa mittauksistani ja yläpaine oli alle 140 ja muutenkin oli paineet ja pulssi hyvät. Olen niin herkkä että reagoin mittauksiin helposti jos on jotain häiriöä ympärillä tai kaunis naishoitaja mittaa paineita silloin ne hyppää ylös. Sain pois verenpainelääkkeen ja paineeni yritän pitää hyvänä terveillä elämäntavoilla syön kasvisruokaa, olin kyllä pitkään täysin vegaani ruokailija. Mutta täällä uudessa paikassa aloin kasvis ruokailijaksi. Liikun ja treenaan kahvakuulaa ja jumppaan huoneessani ja käyn talomme salilla puntilla. Otan vielä lenkkeilyn ohjelmaani alan juoksemaan jos vaan jalkapallossa rikki mennyt polveni kestää. En saanut ohkolan sairaalassa edes tyypin 2 gollageenia mitä olen ennen saanut ja polveni on varmaan sillä pelannut hyvin, kun sen aikana ei ole polveni vaivannut minua yhtään. On se niin kallis tuote ettei ole minulla sitä varaa itse ostaa. No nyt menee hyvin lääkkeet ovat minimissä ja muutenkin on vointini olosuhteisiin nähden hyvä. Mitä nyt Ohkolan lääkkeistä jäikin vaivoja minulle, miksi sitä kysyy firmani miksi minut piti Ohkolassa sairastuttaa pahasti. Pelkäsin vuosia Ohkolassa että jää vaivat päälle vapinat ja muutkin vaivat, kun valitin jo osastolla 30 neurologista oireistani päänsärky oli jatkuvaa öisin pahinta. Ei mitään kannan ottoa henkilökunnalta vähätteli ne vaan asiaa ettei minulle kuulemma ollut hätää kun otettiin minusta jatkuvasti kusi ja verikoetta.Lukekaa mitä tuli LITIUMISTA 1800 mg minulle vesitystauti ja TSH kilpirauhas arvot olleet vuosia koholla. Miten voivat näin kusettaa ihmisiä sairastuttaen minutkin pahasti. Kilpirauhanen vaikuttaa moneen ei ihme että sairas olin pahasti pitkään. Kolme vuotta kärsin Ohkolan sairaalassa syyttä, töissäkin kävin koko ajan vaikka kipeä olin ja silmät oli huonot. Miettikää nyt hyvät ihmiset mitä minulle suomessa tehdään vuosia kidutettu monessa paikassa. Ja älkää ihmetelkö kun puhun kiduttamisestani kyllä monen paikan toiminta kohdallani ylittää kidutuksen kriteerit. Fyysistä ja ja psyykkistä on ollut toimintansa monessa paikassa lukekaa tarinoitani niistä paikoista. Pakkolääkitykset ja pakkohoidot ovat sitä kiusaamistani ollut. Olen monessa paikassa sylkenyt lääkkeensä vessanpyttyyn ja on henkilökunta pitänyt minua terveenä kun syön lääkkeeni, vaikken siis olekkaan syönyt niitä. Miksi helvetissä sitten pitäisi minun syödä lääkkeitä mistä sairastun. Miettikää nyt perkeleen tarkkaan mitä sanon mitä ovat hoitajat kun heidän raporteilleen ihmiset sairastutetaan lääkkeillä niin kun minulla kävi. Kun sanoi venäläinen mieslääkäri kolmen suomi hoitajan palaverissamme että hoitajien puheilla määrää se minulle LITIUM lääkkeen minkä pitoisuudet nosti se ihan vaara pitoisuuksiin asti 1800 mg. Mitä pitää kunnon hoitajat ja lääkärit kovana pitoisuutena. Ja ajatelkaa olen pelkkä alkoholisti keneltä on viinapiru päästä kuollut.

Ei kommentteja: