Oli eilinen ilta rauhallinen sain kirjoiteltua kynällä ja koneella, hyvä niin. Ja tänään on Pyhäinpäivä viinakaupat on kiinni ja sama huomenna hyvä niin on rauhallista ympäristössä. Kun on toi viinapiru niin paha kun riivaa se ihmisiä. Fiksut rauhalliset kiltit ihmiset muutttuu viinalla ihan toiseksi. Muuttaa viina niin paljon ihmistä, tiedän sen omasta kokemuksestani. Minulla oli pitkä raitistumisbrosessi hupia kiinni 8 vuotta pahimmissa paikoissa ja kaikki kidutusvuodet hoitopaikoissa. Mutta ajatukseni muuttui viinan suhteen vaikka Keravan piripoikien kanssa asuessani otinkin konjakkia kun en heitä jaksanut selvinpäin, kun jatkuvasti piikkiä itseensä työnsivät.
Kohta lähdenkin lenkille tekee ulkoilu niin hyvää. Heräsin aamusta 10,30 keitin kaurapuuron ja kahvit söin myös yhden leipäviipaleen makkaralla, juustolla, ja maksamakkaralla. Sillä kyllä pärjää pitkälle päivään, hyvin on ruokatavarani riittänyt vielä on pakkasessa pari lenkkiä ja pari siivuleipää. Ja jääkaapissa on tavaraa. En kyllä ole oikein makkaran ystävä enkö muutenkaan sianlihan kun ei Islamin kaverinikaan sitä saastasta syö. Minä nyt sanon että maassa maan tavalla pitääkö sitten lie paikkansa.
Olisihan mukava jos pääsisi ihmisten ilmoille. Täytyy Samarian pääliköltä Ismolta kysyä vaikka tukiasuntoa mitä olen kuullut Samarialla olevan Porvoossa ainakin. Se olisi mukava pieni kaupunki asua. Pääsisi kuntosalitreeniin kun salit olisi lähellä, uimahallit vieressä. Seurakunnat myöskin vieressä.
Tänään on kirpputorimmekin kiinni eli ei ole minulla mitään ohjelmaa, muuta kun ulkoilu täytyy nyt kirjoitella tarinoitani kynällä ja koneella. Kun saisi suuret kansanjoukot lukemaan tarinoitani. On minulla kovaa tarinaa Suomen sairaanhoidosta varsinkin mielenterveys ja päihdepuolella ainakin omalla kohdallani sattuneita väärinkäytöksiä, ihan hirveyksiä nähnyt ja kokenut määrätyissä paikoissa.
Viinapirusta on minulla kovaa ja painavaakin puhetta, miten viina on minuakin vienyt vuosia. Minut todettiin toivottomaksi tapaukseksi. Ainoa paikka enään Suomessa mikä minut olisi hoitoon ottanut olisi ollut Kiskon huumevieroitusyksikkö. Mutten sinne lähtenyt kun en ole huumeiden kanssa pelannut muuta kun nuoruudessa pilven kanssa. Pillereiden sekakäyttöä minulla on ollut kun isälleni löivät purkin taskuun ja omaa poikaansa myrkyttämään. Ja jos en syönyt passittivat minut hoitoon. Yrittivät saastat tehdä minusta ihan zompia. Lähdin sen takia Mehiläisen Hiidenpellosta kun olin ilman lääkkeitä pitkään, passittivatkin minut yhtääkkiä Lohjan Psykipolille lääkityksiin. Syljin sielläkin lääkkeet vessapyttyyn eli en niitä syönyt. Kumma ihmeparantuminen silti heidän mielestä tapahtui kun passittivat hetkessä takasin Hiidenpeltoon.
Kumma on oli lääkärin nimi Paul Biri mikä piireissä tunnetaan Amfetamiinina. Ja määräsi Biri varmaan Hiidenpellon pölvästien hoitajien raporttejen perusteella minulla 2000 milliä Deprakinea ja 30 milliä Olantsapiinia sekä jonkun piikkilääkityksen ja sen aiheuttamiin vapinoihin lääkkeen. En todella alkanut mitään piikkiä antaa itseeni työntää vapinaa aihuettavaa.
Lähdin sen takia Hiidenpellosta tänne uuteen paikkaan että pääsin hullun lääkityksistä. Kun en tunnista itsessäni muuta kun alkoholismin en mielestäni ole mielenvikainen. Koskaan en ole joutunut linnoissa lääkkeitä syömään monilla tuomioillani paitsi tällä viimesellä hupituomiollani. Mitä ihmettelen kun leipoivat hupituomion mitä jo kyttä puhui Järvenpään kyttiksellä kun juttu oli sattunut oli kyttä ollut tutkimassa ulkomaan juttujakin. Muistelen että minulle asioista puhui.
Kohta lähdenkin lenkille tekee ulkoilu niin hyvää. Heräsin aamusta 10,30 keitin kaurapuuron ja kahvit söin myös yhden leipäviipaleen makkaralla, juustolla, ja maksamakkaralla. Sillä kyllä pärjää pitkälle päivään, hyvin on ruokatavarani riittänyt vielä on pakkasessa pari lenkkiä ja pari siivuleipää. Ja jääkaapissa on tavaraa. En kyllä ole oikein makkaran ystävä enkö muutenkaan sianlihan kun ei Islamin kaverinikaan sitä saastasta syö. Minä nyt sanon että maassa maan tavalla pitääkö sitten lie paikkansa.
Olisihan mukava jos pääsisi ihmisten ilmoille. Täytyy Samarian pääliköltä Ismolta kysyä vaikka tukiasuntoa mitä olen kuullut Samarialla olevan Porvoossa ainakin. Se olisi mukava pieni kaupunki asua. Pääsisi kuntosalitreeniin kun salit olisi lähellä, uimahallit vieressä. Seurakunnat myöskin vieressä.
Tänään on kirpputorimmekin kiinni eli ei ole minulla mitään ohjelmaa, muuta kun ulkoilu täytyy nyt kirjoitella tarinoitani kynällä ja koneella. Kun saisi suuret kansanjoukot lukemaan tarinoitani. On minulla kovaa tarinaa Suomen sairaanhoidosta varsinkin mielenterveys ja päihdepuolella ainakin omalla kohdallani sattuneita väärinkäytöksiä, ihan hirveyksiä nähnyt ja kokenut määrätyissä paikoissa.
Viinapirusta on minulla kovaa ja painavaakin puhetta, miten viina on minuakin vienyt vuosia. Minut todettiin toivottomaksi tapaukseksi. Ainoa paikka enään Suomessa mikä minut olisi hoitoon ottanut olisi ollut Kiskon huumevieroitusyksikkö. Mutten sinne lähtenyt kun en ole huumeiden kanssa pelannut muuta kun nuoruudessa pilven kanssa. Pillereiden sekakäyttöä minulla on ollut kun isälleni löivät purkin taskuun ja omaa poikaansa myrkyttämään. Ja jos en syönyt passittivat minut hoitoon. Yrittivät saastat tehdä minusta ihan zompia. Lähdin sen takia Mehiläisen Hiidenpellosta kun olin ilman lääkkeitä pitkään, passittivatkin minut yhtääkkiä Lohjan Psykipolille lääkityksiin. Syljin sielläkin lääkkeet vessapyttyyn eli en niitä syönyt. Kumma ihmeparantuminen silti heidän mielestä tapahtui kun passittivat hetkessä takasin Hiidenpeltoon.
Kumma on oli lääkärin nimi Paul Biri mikä piireissä tunnetaan Amfetamiinina. Ja määräsi Biri varmaan Hiidenpellon pölvästien hoitajien raporttejen perusteella minulla 2000 milliä Deprakinea ja 30 milliä Olantsapiinia sekä jonkun piikkilääkityksen ja sen aiheuttamiin vapinoihin lääkkeen. En todella alkanut mitään piikkiä antaa itseeni työntää vapinaa aihuettavaa.
Lähdin sen takia Hiidenpellosta tänne uuteen paikkaan että pääsin hullun lääkityksistä. Kun en tunnista itsessäni muuta kun alkoholismin en mielestäni ole mielenvikainen. Koskaan en ole joutunut linnoissa lääkkeitä syömään monilla tuomioillani paitsi tällä viimesellä hupituomiollani. Mitä ihmettelen kun leipoivat hupituomion mitä jo kyttä puhui Järvenpään kyttiksellä kun juttu oli sattunut oli kyttä ollut tutkimassa ulkomaan juttujakin. Muistelen että minulle asioista puhui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti