Kello 4.21 tarinaani tälle aamulle. Unia nähden aikainen herätykseni. Universumi ikuisuus iankaikkisuus henkien taistelu.

Nukkumaan illasta 22.37 herätys liian aikasin kello 2.57. Pötkötin vielä sängyssä unia nähden, sota tulee uniini harvase yö on se minulle rankka juttu. Näin Keravan porukoista unta kun huuteli ne perääni kun olin pakotettu Keravalta häipymään kun rahani loppuivat. Harmi vaan kun omaa asuntoa en saanut syntymäkaupungistani Keravalta. Olin pakotettu asumaan huumetyyppien kanssa ja niistähän tuli ongelmia elämääni. Aluksi niin omaa jengiäni olevat alkoivat perääni huutelemaan ja kiristämään minulta rahaa. Mikä muutti jengin tollaiseksi kun olivat ne minulle rakkaita kun omat lapseni. Oli niiden kanssa niin mukavakin asua kun vaan olisin saanut porukan irti huumeista. Meni minullakin siinä konjakkia kun minua harmitti kun en mitään saanut rahojani takasin ja poikimaan. Edunvalvonta ja rosvot veivät isäni perinnöt ja tätini perinnöt panin menemään auttaen ihmisiä syöttäen juottaen piripäitä. Tätini uhrasi elämänsä hoitaessaan sotaveteraani invalidi isoisääni kotona sen hautaan menoon asti. Eikä se helpompia ihmisiä ollut kun sota sekoitti sen pään ja tuli sille viikonloppu pullo kuviohin. Mummoni hoiti tätini kotonaan mummon mökissämme niin kauan kun se jaksoi. Minulle piti mökki jäädä ja tätini kerrostalo huoneisto sekä isäni rivitalon pätkä. Minä en päässyt edes perunkirjoituksiin siskoni löi kaikki rahoiksi. Olisin maksanut kaikki muut ulos kiinteistöistä pankin kanssa, kun minulla oli pankkiin asiani kunnossa. Olisin mummon mökkiin muuttanut tehnyt remontin siihen ja saanut oman mestan siitä. Vuokralaiset olisin ottanut isäni rivitalon pätkään sekä tätini kerrostalo huoneistoon. Olisi rahani poikinut vanhus ja nuorisi työtä tehnyt sekä vankila lähetiksi alkanut. Uskon että olisi minulle ollut paljon annettavaa vankilähettinä. 12 kertaa lusineena ja jo 70 luvulta urani aloittaneena ja vankiloissa viihtyneenä, oli ne parasta aikaa elämästäni kun sen ajan vangit minut tunsivat. Sanoi serkkuni poika nelinkertanen suomen mestari kiekonheitossa ja kakkoseksi puntilla MM- kisojen ikämiehissä tullut, vangin vartija minulle nostellessamme Keravan City salilla että meitä vanhanliiton miehiä on enää niin vähän jäljellä. Luulisi että saisin rauhassa kulkea kun tommoinen sukulainen minulla on vangin vartija vielä. Olen ylpeä sen suorituksista kiekko oli nuorena minunkin lajini se vaan ei kuulunut koulujen kisoihin. Olisin ollut siinä varmaan ylivoimainen heitin sitä harjoitellessani keskustan koulumme kentällä. Missä jengimme kenttäkopla kokoontui joka päivä. On minulla ollut aina isommat asiat kyseessä kun joku keravan piripäiden hyyssääminen. Universumi on rajana ikuisuuden kirot ja maailman kaikkeus.