Nukkumaan illasta kello 20 heräten viimeisen kerran kello 5 unia nähden. Keittiö vuoro tänään koko päivän.

Toivotaan nyt että saan apua keittiö hommiin, mitkä ei kyllä oikein enää kiinnosta kun olen jo ikäni puolesta eläkkeellä. Ja kun on keittiö vuoro vielä ilmasta duunia on siinä koko päivän kiinni. Tein alkuun sen mielelläni, mutta kun lintsaa siinä aina joku alkoi se minuakin tympimään. Heijastuu homman vastenmielisyys minuunkin jos olisi siinä joku ahkera kaveri mukana tekisin minäkin sen duunin mielelläni. No onhan se yhteisön hyväksi tehtävää duunia, säästää talo siinä hyvin kun asukkaat tekevät keittiö hommat. Ei se duuni lankea kun kerta viikkoon minulle tiistaisin. Tekeehän sitä toki mielellään muutakin kun vaan ajattelu duunia, saa siinä ajatukset muualle. Alkaa keittiö duunit kello 7 ja loppuu noin 19.30 taukoja on välillä töiden välissä, mutta muuten on siinä koko päivän kiinni. Tökkii koko hommat talossa pakkolääkityksien takia polin kaksi hoitajaa sanoivat video keskustelussa ettei minun ole talossa pakko lääkkeitä syödä. Mutta naisjohtaja uhkasi minua pakko hoidoilla jos en syö pientä lääkitystä. Menee minulla nykyään aamusta aripiprazol 10 mg sekä illasta olantsapiini 5 mg. Pientä ne on mutta minulle kumminkin turhat ja jo psyykettä rassaavia. Puhuin asiasta yhden mukavan henkilökunnan naisen kanssa sanoi se että heittikö naisjohtaja herjaa palaverissa minusta ei heittänyt vaan tosissaan paskaa suustaan päästi. Lukekaa miten sairaaksi minut on lääkkeillä saatu. Luulisi että olisi se talon maineelle hyväksi että saadaan lääkkeet tiputettua joltain pois. Kun minä en ole mielisairas olen ollut pojan äidin takia masentunut ja viinapirun minua riivatessa. Hoidin poikaamme lapselle tärkeimmät ensimmäiset 7 vuotta isäni sitä pilatessa kaiken aikaa isäni sydänvikaisen dementikon päässä oli ettei poika ehkä minun ollut. Oli rankkaa siinä pojasta kunnon poikaa tehdä, no tupakkaa iso mies vielä poltti kun sen viimeksi näin kiitos isäni tutin syöttö isolle pojalle. Pojan äiti löysi miehen hävisi minulla masennukset siihen. Poika ei minua perheineen rakasta kun eivät mitään yhteyksiä pidä. Lähti ne Espanjaan asumaan perheineen ja jättivät minut tähän saananalliseen maahan missä olen saanut ottaa vastaan ihan hirveyksiä. Syyttä pakko hoitoihin ja pakkolääkityksiin pahinta kun tällä reissulla pani suomalaiset hoitajat venäläisen mieslääkärin minut sairaaksi lääkitsemään. LITIUM lääkkeellä mikä oli täysin myrkkyä niin sairaaksi siitä tulin kun nosti vielä venäläinen lääkäri sen pitoisuudet myrkytysvaaraan 1800 mg. Olen paljon kirjoitellut asiasta lukekaa siitä kun syyttä jouduin jorviin eristykseen 12 vuorokaudeksi kidutettavaksi minkä kriteerit täyttyivät minun mukaani. Samoin 3 vuotta hirveetä kokeneena kellokoski ohkolan sairaalassa. Olisin voinut sieltäkin häipyä mutta katsoin homman loppuun. Ihmetellen miten huumeväkeä siellä ihan paapottiin. Onneksi tapasin ihanan naishoitajan J. osastolla 50 kuka minun muisti sen taloon laittaneen kolmosantennin mitä aloin suomessa ensimmäisinä laittamaan. Samoin tuli taloon venäläinen mukava naislääkäri heidän kanssaa synkkasi hyvin. Jäi LITIUM pois ja muutenkin alkoi hommat toimimaan. Nyt keittiölle palataan asiaan myöhemmin siunausta tälle päivälle kaikki kansat.