Laskuja laskun perään. Tarinoitani.

Tuli juuri taas pari laskua talolta ja Keravan kaupungilta, tuhannen suunnilleen on niissä makselemista. On vanhojakin erääntynyt muutama vuokra ja ruokalasku sekä omavastuu osuus. Toivotaan että selviän niistä kun piti saada Keravan kaupungilta alennusta maksuihin, mutta ei mitään pyörittävät vaan kahden sossun väliä minua. On kumma jos eivät tiedä kenen kirjoihin kuulun.

Täytyy nyt talon sossumme kanssa katsoa paperit ja siitä laittaa oikeaan sossuun vetämään alennus maksuihin. Kun sanoivat ne niin joissain papereissa että pyytää alennusta maksuihin, jos en pysty itse niitä makselemaan. Ja nyt on vaikeuksia makseluissa ollut pitempään. Maksoinhan ison tonnin laskun viimeksi. Kaksi ruokalaskua oli kertynyt samaan nippuun. Maksoin myös yhden omavastuuosuuden.

Saisi nyt tämän Blogini tuottamaan kun olisi sellaista kirjoiteltavaa mitä jengi lukisi. Onhan tässä ollut hurjaakin tarinaa jonkun verran. Luulisi että olisi kaikkien sydäntä lähellä terveyden hoito. Olenhan mielenterveys asioista kertonut miten perseestä on olleet miten minua on kidutettu suoraan sanottuna. On niistä toimista tuolla edellisissä tarinoissani.

Kyllä tutkiva Journalismini saisi jo tuottaa tulosta olenhan sitä niin pitkään kirjoitellut. Harmittaa vaan kun jäi Keravan jätkien kämpille yli viisi tuhatta sivua tekstejäni. Mitkä olisivat pitäneet lukea läpi ja siitä kirja tehdä olisihan siitä tullut aika moinen juttu. Hupia kiinni 8 vuotta ja siitä viisi vuotta hupia laitoksissa kyllä siitä olisi kirjan aihetta ollut. Mutta ei vaan siinä kavereiden kanssa ollessa saanut aikaiseksi mitään kun oli porukka mitä oli. Mieluummin poikien kanssa olin kun täällä mielenvikaisten luona hullun lääkkeitä syötetään porukkaan tokkurassa aamusta iltaan. Ei illasta mitään toimintaa nukkumaan ennen yhdeksää menevät hullut täällä. Minulle yrittävät hullun lääkettä myös työntää joudun joka ilta huijaamaan ottavani lääkkeet vaikka syljen ne pois. Mikä kyllä vaikuttaa Psyykeeseen pahasti pelleillä ottavansa niitä. Olen niin täynnä tätä paikkaa että omille kyllä pitäisi päästä ja äkkiä. Hulluksihan täällä tulee hullujen luona ollessa, pakosti vielä kun en ole asuntoa saanut. Ihmettelen miten saavat muut mielenterveyskuntoutujat asuntoja kaikki tuttuni ainakin. Ja minä suuri hyväntekijä en saa asuntoa millään.

En viitsi tähän enempää Ahdin itsemurhasta kirjoitella. Kun tuli jo ongelmia siitä aikaisemmista kirjoitteluistani. Vaikka onkin outoja piirteitä asiassa, ja minä tunnen olevani syypää myös asiaan. Kun pelkäsi Ahti että minäkin tiesin missä se piileskelee. Miksi olisi pelännyt Ahti jos ei ollut mitään tehnyt ja kenellekkään  mitään pillereitä antanut. No annan asioitten olla on vaan vaivannut asia minua pitkään kun ihan olen syyttänyt itseäni asiasta. Mutta kun olisi Isäni sanonut että tietää asiasta ja Ahdin piileskely paikan. Olisinhan voinut tehdä asialle jotain, jos Ahti vaan skitsoili turhaan viina höyryissään. No on vaan poikien puheet ja toki Isäni kun oli Ahdin nähnyt siellä palomäessä. Monet ovat siitäkin porukasta kuollut asianomaiset ovat haudassa. Eli annetaan rauha kuolleille ja rauha heidän sieluilleen. Pitäisi päästä sinne Espanjaan kirjoittelemaan asioista niiden omilla nimillä kun täällä minua ihan uhkaillaan kirjoituksistani. En ketään halua mainita kirjoituksissani josko asianomaiset tunnistavat itsensä näistä teksteistä ja voisivat mennä vähän itseensä josko monetkin syyllisiä asioihin. Minulla on isommat asiat kyseessä ollut aina koko Suomen terveydenhoito pitää tutkia suurennuslasilla. Ja varsinkin näissä mielenterveys paikoissa missä olen joutunut olemaan olosuhteiden pakosta. Olen niin paljon pahaa nähnyt ja saanut kokea mutta hulluushan tarttuu niin sanotusti. Kun eivät ole uskovaisia hoitajat näissä tutkimissani paikoissa ei voi mitään hengen voimaa silloin heiltä vaatia. Minä olen niin kovapäinen mitä varmaan monet venkulat ihmettelevät miten on pääni kestänyt tämän kiusanteon minulle, vuosia vielä saanut sitä kestää. Toivotaan nyt että alkaisi tuottamaan Blogini maallista mammonaakin ettei ihan hupia tulisi kirjoiteltua. Olisi vaan päästävä ulkomaille kirjoittelemaan tekstejäni. Kun saisi semmoista tekstiä aikaiseksi että luettaisiin sitä maailman laajuisesti silloin olisi raha asiani kunnossa. Ihmettelen ettei ole vielä oikein lukijoita teksteilläni vaikka olen Googleenkin laittanut menemään juttujani. Epäilen vaan etten osaa tuoda esille tekstejäni. Nyt valmistautumaan iltapalalle ja lääkkeille toivotan että saan taas huijattua lääkkeenotossa en halua tokkurassa olla ja oudoissa oloissa koko yötä. Kun minulle ei sovi nuo lääkkeet Deprakine ja Olantsapiini ovat pahoja neuroleptejä ja tekevät huonon olon minulle. Siksi en syö niitä teen mitä vaan että pystyn ne välttämään ja olenhan täällä yli puoli vuotta pystynyt huijaamaan lääkkeen otossa. Voihan olla että tietävät minun ne huijaavan ne ottavani mutta eivät niin tarkkoja ole kun ei minua vaivaa kun viina Piru ja sekin on voitettua aikaa. Otan lääke konjakkini mutta siihen se jää nykyään ei vaan jurri maistu enää nykyään. Onhan sitä tullut viinan kanssa läträttyäkin ja kun en enää viitsi lusia mikä oli yksi lieveilmiö juopotellessani. Tuli aina tuomioita helpolla toki monet hupiakin lusittuja tuomioita.