Olin salilla puntilla aamusta ja hyvä niin kun oli vähän kireä fiilis jo herätessä tiuskin henkilökunnalle omia asioitani mitkä kyllä koski niitäkin. Jäi kiukkuisuus salille tiukalla treenillä.

Tein hyvät treenit salilla, aloitin hauiskäännöllä tangolla siitä käsipainoilla hauista ja olkapäitä. Tein myös muutamat sarjat pysty taljaa sekä vatsoja jalkojen nostoja telineessä. Olin salilla 40 minuuttia salitreeniä, tuli taas hyvä fiilis salilla. Olinkin aamusta heti huonolla tuulella varmaan herätykseni yöllä kuselle häiritsi untani. Nyt on hyvä fiilis minulla toki väsyttää minua vieläkin mutten mene päiväunille varmaankaan. Kun on ruokailu seuraavaksi ja siitä on töihin lähtö. On kai henkilökunta tottunut jupinaani kun olen niin vastaan pakkohoitoani sekä pakkolääkityksiä. Saatanan Selin Samarian Pisaran juopon kokin takia lukekaa olen siitä paljon kilrjoitellut tarinoissani. Miksi minut hoitoon ja sairastumaan lääkkeistä mikseivät vieneet juoppoa isoa Antti kokkia sai se häiritä koko taloa juomalla koko ajan muutenkin oli se kyrpä tyyppi selvänäkin. Piti olla Selin Samarian talo raitis mutta kaikkea muuta se oli. Viimenen pisara oli minulle kun oli pisara kirppiksellä nuori mukava poika töissä. Tuli poika minulle kertomaan että oli iso kaveri kokki Antti käynyt sitä poikaa kurkusta kiinni niin että oli poika joutunut potkaisemaan itsensä irti kokki Antin otteesta. Vähän otin viinaa ja ärähdin siellä kokille ja siitä alkoikin kiduttamiseni, Jorvin sairaalassa kolkossa kopissa pitivät 12 vuorokautta. Lukekaa miten tuli JUMALANI sielläkin kopissa lähelleni. Täysiä sadisteja oli henkilökunta vartijoineen Jorvin sairaalassa, semmoista kohtelua sain siellä sairaalassa. Jatkui kiduttamiseni Kellokosken talossa semmoisia lääkkeitä työnsivät etten tiennyt mistään mitään kaatuilin yöllä polveni ja varpaani rikki. Miksei maailma tee mitään saavat sadistit kiduttaa ihmisiä. Minä en ole muuta kun alkoholisti keneltä on viinapiru kuollut päästä. Jatkui sama tahti Ohkolan talossa osastoilla 30 ja 20 mihin muuttivat minua syyttä venäläiset lääkäritkin. Välillä jouduin kellokosken hometaloon osasto 10 akuutti osasto ja sama Ohkolan osasto 20. Minä käyttäydyin hyvin kävin töissä jatkuvasti talossa. En huumeita käytä en edes jurria ottanut koskaan. En edes polta huumeväki täällä varmaan viihtyy kun saavat ne mitä pyytävät, korvaushoitoakin täällä harrastetaan, eivät nämä nistit ikinä raitistu. Kumma vaan kun eivät tiedä henkilökunta edes mikä on kylmä kalkkuna, katsoo ne huuli pyöreänä mitä höpötän. Olen sanonut että on se lääkkeetön vieroitus huumehemmoille. Kärsiköön nahoissaan tuskansa sillä muistavat mikä helvetti se varmaankin on. Minun elämääni ovat huume saatanat pilanneet vähän liikaakin. Lukekaa teksteistäni olen kirjoitellut asiasta enemmänkin.