Taas heräten aikaisin kello 4.30 viimeisen kerran unia nähden. Jäinkin jo pystyyn silloin kirjoitellen kynällä tarinaani. Tutkivaa journalismiani tehden talossa kun talossa.

Heräsin juuri äsken melko hyvin levänneenä kello 4.30 ja aloin kirjoittelemaan kynällä tarinaani. Kyllä täytyy nyt alkaa täältä pois pääsemään kun nyt pääsisin keravalle johonkin palvelutaloon. Kotimäki olisi hyvä paikka minulle kun olisi siellä hieno opettaja pariskunta heikki vaimoineen. Heikin pojan Junnun kanssa olen puhunut kohtelustani on Junnu reservin majuri. Olemme ihmetelleet miten tässäkin ohkolan talossa on venäläiset lääkäritkin minut saaneet lääkkeillään sairastuttaa. Toki sanoi venäläinen mieslääkri V.T osasto 30 että määräsi hänm minulle LITIUM 1800 mg lääkkeen suomalaisten hoitajkien puheilla. Mitenhän se on miksi suomi hoitajat haluaisivat minutkin sotilaan myrkyttää lääkkeillä. Kun sairastuin pahasti LILTIUMISTA 1800 mg mihin nosti pilviin venäläinen mieslääkäri pitoisuudet. Yrittivät ihan myrkytysvaaraa minulle ja siinä onnistuivat kun on minulle lohjan osastnylilääkärin kirje missä on TSH kilpirauhas arvot olleet koholla vuosia. Selittivät vaan jo osastolla 30 minulle kun joka lääkkeen jaossa sanoin että tehkää jotain kun olen sairastunut lääkkeistä. Selittivät vaan sadistit ettei minulla hätää ole kun otetaan minusta jatkuuvasti kusi ja verikoetta. Miten sitten aiheuttivat minulle vielä nefrogeenisen diabetes insipiduksen vesitystaudin LITIUMILLA 1800 MG TOD.NÄK. Puhuin joka lääkkeen jaossa vapinoistani mitkä pahat olivat sekä jatkuvasta päänsärystäni öisin pahimmat uneni olivat huonot seksihalut ja kyky meni huonoksi. Ja oli minulla kokonaisvaltanen huono olo jatkuvasti. Kävin kumminkin töissäkin jatkuvasti. Toistan tässä taas itseni mutta on tämä asiani niin tärkeä, ja jos tulee lukijoita uusia tässä vaiheessa mukaan tarinaani. Eikä voi puhua liikaa kellokoski ohkolan väärinkäytöksistä. Silmäni menivät verenpainelääkkeestä, minkä pakotti suomi naishoitaja minut ottamaan ilman lääkärin ja minun keskustelua verenpainelääkkeestä mitään osastolla 20. Mustia palloja meni silmissäni ja vaalea verhoa mikä jäikin vasempaan silmääni harsomaisena häiriönä. Sen verenpainelääkkeen lopetuksen jälkeen. Oli kumma järvenpään silmäaseman lääkäri kuka puhui hoitaja J. antamien papereiden lukemisen jälkeen mielenterveydestä vaikka silmissä oli vikaa. Puhui se lääkäri kaihista minulla olevan. No ihana naishoitaja ainoa sisarhento valkoinen J.Oli mukana toisella kerralla silmäasemalla otin sen vielä todistajaksi toimenpide huoneeseen jos olisi ollut sama mieslääkäri kun ekalla kerralla. Olikin eri lääkäri fiksu kaveri kuka otti minut silmäsairaana vastaan. Sanoi se tutukittuaan silmäni kunnolla ettei mitään kaihia olekkaan silmissäni. Silmän pohjatkin oli kuulemma kunnossa ja näkö oli hyvä näin pienemmätkin kirjaimet taulusta. Ajatelkaa miten minua kidutetaan mietin vaan onko tarkoitus minut vielä sokeuttaa kaiken päälle. VUoden kärsin silmistäni odottaen mitä vastaan tulee. Joudunko silmäleikkaukseen kaihista mitä ei sitten ollutkaan kuulemma. On minulla rankkaaa testiä mutta mitään ei taphdu ellei näistä uskalleta puhua. Jos saisinkin jotain aikaseksi mielenterveys ihmistenkin hoidossa. Toki on täällä melkein kaikki huumausaineiden käyttäjiä vähän joka osastolla missä olen ollut. Olen seurannut miten paapotaan talossa huumeväkeä saa ne hetkessä lupansakin takasin kiinni jäätyään. Hatkaritkin etenee talossa ja huuemväki pääsee toisiin hoitopaikkoihin ja vapauteenkin ne pääsee. Miksihän näin on minäkin olisin kyllä päässyt pois talosta jo aikaa sitten jos olisin ollut niin sanotusti kieli ruskeana lipoen henkilökuntaa. Mutta kun ei minlla ole asuntoa en ole viitsinyt siviiliin lähteä. Olen niin vanha kettu ja kymmeniä kertoja täällä sairaalassa ollut ja venkuloinut siviiliin itseni. Kehunut henkilökuntaa ja lääkityksiä ja pelleillyt tervettä esittäväni lääkkeillä. Mutta jäinkin tutkimaan talon touhua firmalleni mikä on laaja ja kansainvälinen. Eli tutkivana journalistina työtäni tehden. Jos pääsisin jäämään historian lehdille parannuksia saamana mielenterveys ja päihde puolella. Parhaansa voivat henkilökunta tehdä mutta miksi minun kohdallani tehdään vääryyttä niin paljon. Minä kun en edes röökiä polta ja olen kipeenäkin käynyt töissä jatkuvasti täällä talossa. Miksei ole uskovaisia hoitajia herkälle alalla on toiset hotajat ihan hermoheikkoja huutavat ne potilaillekkin. Ja ne ovat tupakoivia hoitajia yksikin kaveri yskii keuhkojaan pihalle tupakka kopissa menee hoitajat sen perässä samaan koppiin röökille Tämä kyseinen kaveri osastolla 30 oksenteli kerrankin potilaskeittiönkin ja kerran yöllä hoitajat pesi käytävää kun tämä räkijä oli oksentanut käytävän.