Päivä mennyt niin hyvin kun voi maailman tilanteesta huolimatta mennä. Kävin pyörälenkin heittämässä kylän ulkomaalaisten pitämässä pitseriassa. Join cokiksen ja juteltiin Ukrainan sodasta.

Väsyneenä mutta muuten hyvällä fiiliksellä nukuin onneksi päivällä hetken. Otin talon surkean pyörän ja poljin kylille sen mitä sillä pyörällä nyt pystyi polkemaan. Kävin kapakalla ja kaupalla siitä poljin kylän ulkomaalaisten pitämään pitseriaan coka colalle. Kysyin Ukrainan sodan vaikutusta kauppaan heillä kuulemma on vaikuttanut jonkun verran. Harmi kun on talon pyörä niin surkea rimpula ei sillä oikein viitsi pitkälle lähteä. Olen miettinyt pyörän ostoa jos saisi sossun sen maksamaan pitäisi vaan tili ottaa nollille ettivät pääse tilitietoihin näkemään että on minulla rahaa tilillä. Minusta se on kyllä sossun pettämistä tili tyhjentää ennen sossulle meneviä tiliotteita. Mutta rehellisyydellä en ole sossuista enkä kelasta mitään saanut. Onneksi on fiksu tyttö omahoitajani N. kuka teki heti taloon tullessani kaikki paperityöt kelaan ja sossuun ja kaikki veti hyvin. Kun osasi omahoitajani tehdä niin hyvät paperit niihin laitoksiin. Yleensä en ole saanut mitään niistä, vaikka Hiidenpellossa tein sossuihin ja kelaan vuoden paperitöitä viimesen päälle, laitoin kaikki paperini sinne mutta bumerangina tuli takasin kielteisenä paperini. Miksi näin saatanan byrograatit mihin valtion rahoja säästätte pankaa jakoon köyhille rahat. Suomessa mikä pitäisi olla hyvinvointi maa köyhä on köyhä ja kipeä on kipeä. Miksi näin voi olla, toisilla on asiat hyvin eivät ne välitä mitään mistään kun vaan itsellä menee hyvin. Mutta meitä on paljon köyhiä asunnottomia ja muita väliin putoajia. Minulla meni hyvin niin kauan kun rahani riittivät, huumeväen kanssa asuessani ja heitä syötellessä ja juottaen. Mutta kun rahani loppuivat ajauduin selkin kylään samarian taloon mikä piti olla uskovainen raitis talo. Mutta haksahdinkin paskaan oli siellä sekopää juoppo Pisara kirppiksen kokki. Lukekaa miten se sekopää kuukauteen soitti itselleen kolme kertaa poliisit mitkä kuumana sille kävivät. Kerran minun piti soittaa sille ambulanssi mikä ei uskaltanut tulla ennen kun sain kokilta puukot pois. Vähän lanssin pojat paijasi kaveria eivät saatanaa vieneet hoitoon. No tuli Pisaran kirpiksen työntekijä nuori poika, minulle itkemään että oli iso korsto kokki käynyt poikaa kurkusta kiinni, niin että oli poika joutunut potkasemaan itsensä irti otteesta. Siitä vähän ärähdin kokille johan alkoikin kiduttamiseni jorviin eristykseen 12 vuorokaudeksi, olen siitäkin kirjoitellut miten jumala oli läsnä sielläkin kopissa. Sadistit minua kiduttivat kopissa en päässyt ajalla edes käytävällä olevaan vessaan. Kopissa ei ollut edes vesipistettä. Oli lähellä etten torpannut vartijoita keitä aina pari tuli lääkärin ja hoitajan kanssa koppiin. Mietin vaan jos ne kaikki olisin nuijinut koppiin miten jatkossa, suunnittelin kyllä että otan lääkärin auton ja häivyn sillä. Mutta annoin asian olla kävi se vaan mielessäni ja mietin mitä keksin jatkossa niille saatanoille kiduttajilleni. Painoin summeria kun sanoi hoitaja että heti tulevat muttei ketään tullut. Vessaan käytävälle päästivät minuutiksi hakkasivat heti vessan ovea että tuliko jo paska. Miettikää suomalaisia mitä kansaa nämä ovat. Minä puolustan nuorta poikaa sekopäältä isolta korstolta. Kumma vaan kun tuli käytävälle pleksi lasin taakse ulkomaalaisen näköinen siivooja tein pyhän tervehdyksen naiselle. Kumma vaan tulikin hetken päästä muutama vartija ja hoitaja vissiin ja alkoivat ne minulle vessa suihkua laittamaan ja pääsin ajan kanssa paskalle, tulikin suoli tyhjäksi ja vielä suihkuun iso kasa kun ei ollut vatsani toiminut pitkään aikaan pesin suihkun lattian suihkulla. Ja vointini parani huomattavasti sain käydä jopa suihkussa. Mutten enään ulkomaalaista naista nähnyt missään. Sieltä jorvin eristyksestä alkoikin todellinen kidutus minkä minun mittapuuni mukaan kohteluni ylitti. kellokoskelle missä pitivät minut semmoissa myrkyissä etten tiennyt mistään mitään. Sama jatkui Ohkolan sairaalassa olin lääkkeistä ihan sekasin kusin yöllä käytävälle ja menin yöllä toisten huoneisiin. Kaikki johtui lääkkeistään mitä minulle väkisin tunkivat. Lääkkeet tiputettiin minimiin ja vointini oli heti parempi kun en lääkkeitä tarvitse, treenasin pyöräilin jokapäivä kävin töissä joka päivä. Mutta kumma vaan oli kun venäläinen mieslääkäri määräsikin minulle yhtääkkiä Kolmen suomalaisen hoitajan palaverissamme hoitajien puheilla kuulemma LITIUM lääkkeen minkä pitoisuudet se nosti hirveeksi 1800 mg. Miksi näin suomi hoitajat teitte mikäli asia nyt niin oli. Siitä LITIUMISTA 1800 mg alkoikin sairasteluni pahasti sairastuin. Olen siitäkin kirjoitellut paljonkin mitä se myrkky teki minulle. En nyt tähän enempää toista asiaa mutta on tässä uusille lukijoile vähän makua tulevasta. Oli kohteluni semmoista ettei siitä voi liikaa kirjoitella asia oli niin vakava. Miksi minut otettiin kiusattavaksi miksi nisti poikia paapottiin Ohkolan sairaalassa. Onneksi pääsin osastolle 50 missä olikin minut tunteva omahoitajani J. kenelle olin aikoinaan laittanut kolmosantennin ja oli hyvä venäläinen naislääkäri A. kenen kanssa lopetettiin heti LITIUM 1800 mg lääke ja vointini parani huomattavasti. Aloin heti saamaan osastolla 50 inhimillistä kohtelua talossa lääkäriltä ja omahoitajaltani. Alkoihan asiani menemään eteenpäin vuoden olin silmistäni epätietoinen kun sanoivat minulla kaihi olevan kun verenpaine lääkkeen oton jälkeen meni samalla silmäni huonoksi. Omahoitajani antoi minulle viikoksi verenpaine mittarin huoneeseeni ja paineeni olivat itse mitatessa hyvät. Mittasi mieshoitaja osastolla 20 paineitani viikon muutaman kerran oli yläpaine yli viitearvojen 140 mutta muuten hyvät usein siitä varmaan määräsivät verenpaine lääkkeen mistä silmät meni huonoksi. Mustia palloja meni silmissäni ne meni lääkkeen lopetuksen jälkeen melkein ohi mutta vaaleaa harsoa menee vasemmassa silmässäni edelleen mikä häiritsee pahasti minua. Järjesti ihana omahoitajani minut kunnon silmälääkärille kuka totesi ettei kaihia ole ja täälläkin uudessa paikassa kävin silmistäni lääkärissä eikä sekään kaihia todennut. Toistan itseäni mutta kirjoitan päiväkirja muotoista tarinaa pysyn ajatuksissa mukana kun muistelen menneitä.