Hyvin nukkuneena aamutreenit tehty ja pyörälenkki kello 6. Hyvällä fiiliksellä menen pakkolääkitys vaan rassaa päätäni.

Menin ajoissa illasta nukkumaan ja heräsin kello 4.10 niin hyvin nukkuneena kun vaan lääkkeillä voin. Sekoittaa lääkitykset päätäni pahasti häviää minulta niin sanotut eläimen vaistot. Ei mene minulla kun aamusta arpiprazol 20 mg ja illasta menee olantsapiini 10 mg. On ne minulle täysin turhia lääkkeitä vaikuttaa ne vaan psyykkeeseen kun lumelääke. Vedin jumppia heti aamusta ja lähdin pyöräilemään kello 6 aamusta kävin uimahallilla katsomassa oliko kahvio jo auki kiinni se oli. Ihmettelin kun oli siinä lasi ikkunoiden takana kuntosalilla paljon porukkaa jo noinkin aikasin. Poljin pitkin kaupunkia kävin huoltoasemalla mikä oli jo auki, en sisään mennyt kun karttelen ihmisiä ja taisi olla huoltsikalla porukkaa siihen aikaan. En kaipaa ihmisten seuraa kun tulee vaan aina niiden kanssa hankaluuksia, ovat ne niin petoja minulle olleet. Miettinyt olen ihan erakoksi lähtemistä, jos suomeen jään joku mökki korvesta ihmisistä eroon kokonaan. Koira ja ase kaveriksi pahapäisiä varten, haulikkoni pitää saada pojalta pois se ei sen ole. Se on minun kodinturva vihollisiani varten. Hommaan kyllä vielä jostain käsiaseen kun on mennyt elämä semmoiseksi että ase pitää minulla olla. Tulee joku saatana piipittämään ja syyttä hoitoon viemään sanon sellaisille hastala vista Beibi.