Nukkuen kello 21.40 heräten kello 1.15 kirjoittelemaan kynällä ja koneella tarinaani. Kohta vielä nukkumaan takasin aikaisen herätykseni jälkeen.

Unia nähden heräsin sotaa siinä unessani oli taas kerran, tulee toi sota uniini monesti. Lapset itkee Ukrainassa minä itken täällä on uhraukset liian rankkoja siellä. Tähän vähän tarinaani ja kohta taas nukkumaan, nyt ei kyllä yhtään minua väsytä. Kello on tasan kaksi alkaa minua aina väsyttämään kirjoittelu on kynällä kirjoittelu hyvä unilääke siinä aina väsyn yöllä. Laitan uniani ylös heti yöllä herättyäni niihin. Nyt en muista mitä unta näin yöllä kaverini siinä unessani oli, muuta en muista siitä unestani. Olen ihan virkeä vaikka nukuin vaan reilut kolme tuntia, kesken jäi uneni yöltä. Jos nyt vielä kuuteen asti nukkuisi se olisi hyvät tunnit vielä unta. Kyllä pitäisi jo alkaa omille pääsemään täältä palvelutalosta ei tämä ole elämää vaikka onkin minulle hieno huone suihkulla ja omalla vessalla. Mutta talossa toimva pakkolääkitys on minulle liikaa pelleillä nyt lääkkeiden kanssa. Onhan näissä hyvät ja huonot puolensa muttei tämä tyydytä minun soturin tarpeita. Ei tämä ole soturin elämää kaukana siitä kun vielä ei ole ketään uskossa, minä kun olen uskon soturi. Katsotaan nyt mitä vielä eteen tulee kun sotaa ja kauhua on maailmassa siellä täällä nyt Ukrainan sota pahinta mitä voi olla. Nyt nukkumaan kello on 2.13 eli yötä on vielä, yhtään ei minua väsytä mutta saan unen kun vaan menen sänkyyn ja suljen silmäni olen yleensä hetkessä unessa. Palataan asiaan myöhemmin Hyvät yöt JUMALAN omat kansalaiset päällä maan.