Nukkuen kello 20.37- 2.30 välinen aika nyt melko hyvin levänneenä kirjoittelemaan. Tarinaani elämästäni tälle yölle yksinäinen iso tähti taas taivaalla loistaa.

Menin tosiaan jo aikaisin nukkumaan kun ei ole täällä mitään touhua illasta lääkkeet naamaan ja nukkumaan jengi menee. Heräsin ensimmäisen kerran jo yhden maissa mutta menin onneksi vielä nukkumaan kello 2.30 asti. Siitä melko hyvin levänneenä pystyyn, tein pientä jumppaa venyttelin parvekkeella ison tähden taas yksinään loistaessa taivaalla, pyysin kaverin kuka aina valvoo telkkamme ääressä katsomaan tähteä. On se todella kirkas tähti ja ainoa taas taivaalla sitä katsellessamme. Rukoilen että se tähti vielä joskus laskeutuisi maailmaan pyhittäen kaiken maailman rauhaan. Kunhan ihmiskunta uskoisi ja parantaisi tapansa silloin voisimme kokea maailmassa rakkauden kuka koskettaisi kaikkia kuolevia. JEESUKSEN pojan rakkaus on ylitse vuotavaa parantavaa voimaa kuka sen oikein kokee ja ymmärtää. Rukoilen ihmiskunnan puolesta sillä se kadotus ei mukava paikka ole ruumis kuolee mutta sielu elää.