Huomenta maailma ja herran siunausta tarinaani tähän aamuun.

Heräsin kello 6.50 hyvin nukkuneena mitä nyt sekoitti päätäni minulle väkisin työnnettävä 10 mg olantsapiini. On tämä sairas palvelutalo kun vuoden olin syömättä lääkettä kehuttiin minua kovasti että vedän jumpat biljardit sekä pelaan lautapelejä porukan kanssa teen ahkerasti talon töitä. Mutta kun lääkärin siunauksella lääke otettiin pois järjesti henkilökunta sen takaisin. Ja alkoikin helvetti talossa henkilökunnan taholta. Vääryydellä kirjallinen varoitua minulle tuli. Eli mikähän on henkilökunnan motiivi siihen kun en syö lääkettä pidetään terveenä mutta kun syön lääkettä olenkin kuulemma sairas. Eikö se olekkin ristiriitainen asia. Kun minuakaan ei vaivaa muu kun masennus pojan äidin takia kuka tuttujen jätkien kanssakin luuhasi. Mutta kun se miehen itselleen löysi annoin poikamme sille mitä hoidin lapselle tärkeimmät 7 ekaa vuotta. Mikä rankkaa oli kun isäni pilasi lastani kaiken aikaa. Masennukseni hävisi siihen, viinapiru oli minulle rankka vuosia sitä minusta yritettiin saada pois. Mutta pitkällä todella rankalla hupituomiollani pahimmissa paikoissa olleena se piru päästäni lähti. Otan jos otan mutta se viinapiru ei minua enään riivaa. Pienen lääke konjakkini otan mielelläni juovuksissa en oiken halua olla ja se krapula ei mukava ole kun on se myrkytystila. Olen niin herkkä elämän taiteilija että varmaan siksi viina tuli kuvioihin. Ja kun sota sekoitti ihmisten elämän täysin isoisäni haavoittui sodassa ja sekin joi jonkun verran ja juoksutti mummoa ja tätiäni. Inkeri tätini hoiti Toivo isoisääni mökissäämme sen hautaan menoon asti. Sekä mummoni niin kauan kun jaksoi. Isäni teki ilmasta valvojan työtä suojakoti yhdistykselle vuosia oman työnsä ohella. Kumma vaan isäni perinnöt minulta vietiin edunvalvonnan kautta mikä minulle vääryydelle laitettiin. Tätini perinnöt laitoin menemään auttaessani huumenuoria asuen heidän kanssaan. Pidin pojat kaidalla tiellä syöttäen ja juottaen heitä. Minulle ei kukaan ole antanut koskaan oikein mitään. Mutta kun rakkautta ei ole vaan raha ratkaisee ihan kaiken. Olihan se hienoa olla hetken rakastettu kun rahaa minulla oli. Mutta kun rahani loppuivat jouduin kadulle ruuatta juomatta yötä myöten poljin talvi pakkasella kaupungista toiseen lämpimikseni putkaan pääsin pari kertaa yöksi. Silti autoin ihmisiä minkä pystyin.