Heräten yöllä siitä kahvakuulaa ja jumppia tekemään. Hyvällä fiiliksellä menen tulee jumpilta aina niin hyvä olotila. Minulle ei katso aikaa eikä paikkaa jumpata.

Heräin jo 00.50 siitä nukkuen vielä 1.30 asti söin yhden viilin ja aloitin sellijumpat, mitkä vähän kärsii polvirikkoni takia. Mutten ala niiskuttamaan teen väkisin treenini vaikka polveni on niin pirun kipeä. On polveni mennyt pahasti rikki jalkapallossa eikä sitä ole operoitu. Laitoin sen itse kuntoon pikkuhiljaa koventamalla vaan treeniäni. Ja olen ajanut polvellani crossit ja endurot lätkää pelannut sekä tehnyt monia hommia laittelin ensimmäisenä suomessa kolmosantenneja. Hypin pahoillakin katoilla silloin. Söin yhteen aikaan tyypin 2 kollageenia sillä uskon polveni pysyneen pitkään kivuttomana ja toimineen hyvin. Mutta nykyään on polveni pahasti ollut kipeä. Minulla ei ole rahaa ostaa kollageenia se on niin kallista tuotetta. On se helvetti jos täytyy suomessa rahan puutteen takia kärsiä tämmöisestäkin polvivaivasta. Mutta minkäs teet kun en saa edes toimeentulotukea kelasta enkä sossusta. Minulla ei ole edes vaaterahaa, Hiidenpellon paikassa en voinut käydä edes ulkona kun ei minulla ollut ehjiä kenkiä siellä. Sossun muijat kävi siellä minua tapaamassa. Sanoi ne minulle ja hoitajalle että pyöräilenkö sielläkin paljon kun keravalla ajoin pyörälläni kesät talvet. Sanoin etten voi pyöräillä kun ei ole minulla pyörää. Kysyi ne käynkö lenkillä hoitaja sanoi ettei se voi käydä kun ei sillä ole kenkiä. Ihmiset ihmetteli kylillä kun paljain jaloin kävin kaupoillakin, sanoin että olen käyhä enkä saa kelasta enkä sossuista mitään en edes kenkiä. Panin terveyteni ja rahani menemään auttaessani huumenuoria, ei tarvinnut niiden mitään varastaa kun kaikki niille ostin paitsi huumeita. Autoin myös semmoisia ketkä eivät minulle ole koskaan antaneet mitään. Edunvalvonta ja rosvot veivät isäni arvokkaan perintöni. Isäni teki suojakoti yhdistykselle ilmasta valvojan työtään omantyönsä ohessa vuosia. Kaikki perinnÖt minulta vietiin tätini arvokkaan perinnön laitoin menemään auttaessani ihmisiä. Tätini uhrasi elämänsä hoitaessaan mökissään sotaveteraani invalidi isoisääni, kuka oli pahapäinen juovuksissa. Kun se saatanan sota sekoitti senkin pään, minä asuin isoisäni mummoni ja tätini kanssa mökkiä. Isänikin oli siellä välillä jos ei ollut ryyppyremmissä. Hoiti tätini Inkeri Hyvönen vielä mummon mökissä niin kauan kun se jaksoi sitä hoitaa. Suli timpuri teki pienen vessa suihkutilan mökkiin ja tuttuni putkimies Ana teki siihen vesijohto työt. Kun ei tätini jaksanut enää mummoa viedä pesulle saunarakennukseen. Kaikki minulta meni siskoni laittoi kaikki rahaksi piti minulle jäädä mökki ainakin muistoksi oli tädilläni lähellä myös kerrostalo kiinteistö. Ja minun elämäni ei ole muusta kiinni kun omasta asunnosta. Olisin mökistä tehnyt rauhantyysijan itselleni, saatanoita varten haulikkoni siihen pöydälle ja Magnum sekä konetuliase. Iso koira pihaan, eiköhän olisi pysynyt kaukana saatanat lansin porukatkin kun olen niin monesti hupia joutunut hullujen huoneeseen saastojen lääkäreiden takia. Onneksi niitä kuolee elukoita koko ajan. Minulla on ollut aikaa odottaa niiden vanhenemista ja sairastumista. Minähän vaan elukat merkkaan kummasti vaan kuolee niitä jatkuvati, peijaksen ja ohkolan saatanatkin meni haha haha ja minä poika nauran paskasen naurun niiden haudoillakin vielä kun kusen päälleen. Vihaan eniten maailmassa ihmisten elämän pilaajia pahinta mitä voi olla kun kemialla tahallaan ihmiset sairastutetaan. Minunkin elämääni ovat saastat tapettavat elukat pilanneet vuosia myrkyttämällä sairaaksi syyttä. Miten uskallatte ettekö tajua että tuhoan teidät raaalla tavalla sekä perheenne ja sukunne. Kostoni on raaka ja kun vähiten sitä odotatte silloin isken teihin kynteni. Minähän en tee mitään mutta se on karman laki mikä teihin iskee ja pahinta että jatkatte vaan paskan tekemistä vaikka teille yrittää järkeä puhua. Sen vaan sanon että itkette ihan jokainen saatana kuolinvuoteellanne syntymäänne kun ihmisten elämää olette syyttä pilanneet.