Mukava fiilis uudessa uskovaisessa yhteisössä omieni parissa. Ainoa huoli on että uusi Vihdin sossu oli outo vaikkei se minua yhtään tunne. Selitti se että katsotaan asumistani viikko kerrallaan.

Onneksi löysin jorvin tarkkailulausunnon missä totesivat minut monet lääkärit terveeksi ja pääsin pois lausunnon jälkeen. Oli oikein ylilääkäri kuitannut lausunnon. Ja sitä eivät voineet enään edes alistaa eli terveen paperit vain. Kumma vaan kun en syö lääkkeitään niin kirjoitetaan terveen paperit. Mutta kun syön lääkettä niin kirjoitetaan että olenkin sairas. Eikö se ole lukijani aika ristiriitainen asia minun mittapuuni mukaan, todella outoa että halutaan minunkin sairastuvan, kun monet lääkkeet tekee ihmiset sairaaksi ihan somaattisia sairauksia aiheutuu psyykelääkkeistään. Olen entinen masentunut ja viinapiru siinä vielä riivannut pahasti päätäni ja siitä herkkä taiteilija sieluni on heilahdellut laidasta laitaan. Mutta pitkällä hupituomiollani viinapiru kuoli päästäni, ja kun poikani äiti lopetti tutuissa kavereissakin juoksemisen annoin poikani sille miehensä kanssa. Hävisi masennuksetkin siinä samalla, olin niin tyytyväinen kun sai miehen itselleen. Nyt olen auttanut ihmisiä niin paljon kun olen pystynyt vaikka kusessa olenkin sotiessani ikään kun yksin tuulimyllyjä vastaan. Panee monessa paikassa henkilökunta kapuloita rattaisiin kaikella tavalla ja saavat ne vielä muutamat hullutkin mukaansa kiduttamiseeni. Tämä suomalaisten hoitohenkilökunnan henkinen väkivalta alkaa ylittämään jo käsityskykyni, niin paljon olen saanut ottaa vastaan pahuutta henkilökunnan taholta monia paikkoja paljasteneena porukkani kanssa. Mutta nyt on alkanut iso pyörä pyörähtämään ja alkaako irtopäitä tippumaan pikku hiljaa, kun tuntuu isommat herratkin avaavan silmänsä ja puuttumaan asioiden kulkuun. Nyt lähden syömään palataan asiaan myöhemmin jos avaan vielä lisää työstäni vuosien varella, tutkivaa journalismiani tehneenä monissa paikoissa porukkani kanssa.