No ollaan nyt rukouksessa väkeviä ettei sattunut pahemmin Samarian paikkamme kahdelle henkilökunnasta kun kaatuivat vissiin aika pahasti liukkaalla.

Kaatui kaksi Samarian työntekijää pahoin liukkaalla. No ollaan nyt kaikesta huolimatta rukouksessa väkeviä ettei käynyt heille pahasti. Kun nyt joulu aikakin on, toinen kolhi päänsä kuulemma ja toinen suomen romani kolhi vissiin kroppansa. Yksikön johtaja nyt joutuu olemaan töissä tuuraamassa loukkaantuneita. Kyllä se liukas yllättää niin helposti kenet vaan, kun vielä on lunta jään päällä ei sitä liukasta silloin edes huomaa. No päänsä loukannut on selvinnyt kuulemma varoituksella vaikka siltä menikin kummasti vaan muisti hetkeksi. Toivotaan nyt ettei ole sillä mitään piilevää päässään, kun on ollut mälli vissiin aika kova kun muisti katkoi. Suomen romani on pois töistä, hankala kun sillä on sokeritauti ja reumakin jos nyt on kroppa sattunut voi olla liikkuminen sillä hankalaa. Tämän Samarian talon melko koko henkilökunta on kumma vaan sairasta pahoinkin toiset. Kaveri kysyi onko tämä henkilökunnalle joku saattohoito paikka. Ikävää on vaan että yritetään uhkaamalla minutkin syömään lääkkeitä mistä pahoin sairastuu niin en saa asua talossa. Miten voi näin olla ja tämän Samarian talon piti olla uskovainen. Mutta kyllä usko on koetuksella tässä talossa. Sanoi yksi naishoitaja että uskovaisetkin tupakoi, räkii tässä talossa monet tupakoijat keuhkojaan pihalle. Ja astmapiippua vetävät eivätkä edes osaa monessakaan paikassa sitä käyttää. Ulko tuhkakupit palaneet pihalla ja savuttaneet pahoin olen niitä joutunut sammuttamaan viime kesänä. Hälytin kerran soi kun kuulemma oli tupakoitu sisällä vaikka se on rankasti kielletty. Että kyllä hyvin pyyhkii minä olen uskossa ja yritän saada muitakin käännytettyä mutta aika toivottomalta se tuntuu.