Päivä alkoi aikaisin yöllä heräten aamupala ja treenejä tehden. Aloitin taas sellijumpat kovan sairasteluni jälkeen. Kohta lähden vielä ulkotreeneille Myyrmäkeen kelit antaa vielä siihen mahdollisuuden.

Nälkä vähän on söin aamupalalla puuroa ja join kahvit, muuta ei taaskaan ollut tarjolla. Ei puuro oikein nälkää pidä vuorokautta, kaapissani ei ole yhtään ruokaa ja jääkaapissa ei ole kun valo. 24 tuhatta siinä meni kuukauteen, oli ruokaa ja juomaa mutta nyt sippi lankesi. Lompakossani on viisi senttiä ja pankissa 8 senttiä niillä ei mitään osteta. Köyhyys ei ole ilo ja köyhät ovat nöyriä se on pakko olla, velkoja on minulla saannissa muttei ole kenelläkään vissiin rahaa. Kyllä harmittaa pahasti kun kaikki Äitini perintö rahat panin menemään. Mutta enhän hautaan rahojani vie, kun poikakaan perheineen ei minusta yhtään välitä siksi en niille jätä yhtään mitään. Siskoni samaten eivät välitä veljestään yhtään. Siskoni pani monet perinnöt vaan rahoiksi, minä olisin vaan tarvinnut oman asunnon. Mutta siskoni on täysin tunteeton ihminen mummon mökinkin se pani rahoiksi. En päässyt yhteenkään perunkirjoituksiin pitämään puoliani. Siksi panin perintöni menemään kun harmitti niin paljon sukulaiset.