Ikävä kun brändiä otin talon porukan tyyli muuttui minua kohtaan ikäväksi. Ennen ystävälliset ihmiset alkoivat todella ikäväksi. Kyllä täällä on muitakin juopotellut.

Kaikki alkoivat todella ikäviksi minua kohtaan, ei olisi pitänyt viinan kanssa läträtä otin brändiä kipuihin ja suruuni, huusin jollekkin oveni ollessa raollaan. Ja siitä nousikin iso haloo talossa että olisin uhannut huutaessani. No olin unen pöppörössä ja brändiä pää täynnä, oli yksi rouva makuuhuoneeni ovella tullut avoimesta ovesta. Luulin olevani vantaalla sininauhan sahatien talossa ja siksi huusin. Pelästyin että joku tullut vääryydellä sisään, en muistanut että jätin oveni auki että kaveri pääsee syömään. No katsotaan nyt jatkaako porukka minun kiusaamistani, luulen että lähden muutenkin tästä kylästä muualle. On vaan ollut hyvä asua täällä kaikki on toiminut hyvin terveysasemalla ja sossun naisen kanssa. Seurakunta on mukava sain pari lahjakorttia sieltä, millä sain ostettua ruokaa kaupasta. Todella hyvin on kunta ottanut minut vastaan, vaikka vieras paikkakuntalainen olenkin. Onhan tämä pieni kylä isompaankin tottuneena järvenpää minua kiinnostaisi, vaikka Niklas siellä löikin välimme poikki. En tiedä mikä sille kaverille tuli kun hulluja se alkoi puhumaan. JUMALAN pitää nyt johdatella elämääni että pääsen rakkauteen. Tuntuu vaan JUMALA olevan kaukana minusta ei pyhä henki vaella ja kosketa ihmisiä. Harmittaa että suomeen jäin kun rahaakin oli kolmet perinnöt. Olisin ulkomailla kokenut rakkauden ja päässyt rakkauteen elämään. Turkki oli minulle hyvä maa rakkauden ja sotureiden maa siellä ei tarvinnut pelätä mitään eikä ketään.