Nätti päivä menee omalla painollaan, kaupassa käyty kokattu syöty. Väsyneenä muuten hyvällä fiiliksellä menee tämäkin päivä.

Aurinko paistaa kun keskikesällä lämmittäen ikkunan läpi. Kulutan vaan aikaa täällä ei oikein mitään aktiviteettia minulla täällä ole. Odotan vaan maanantaita ja seniori ohjaajan ja sossun tapaamista, uutta paikkaa etsitään minulle päihteetöntä. Mieluiten menisin uskovaiseen yhteisöön, omieni pariin. Semmoiseen tosi uskovaisten paikkaan, missä ei pakoteta hullun lääkkeitä syömään. Olen semmoisissa parissa paikassa ollut, autot ja moottoripyörä minulla oli niissä. Töitä siellä tehtiin ja palkkaakin saatiin, mutta olen myös ollut pahojen ihmisten paikoissa ketkä uskovaisia esittivät. Mutta olivat JUMALASTA kaukana kun maa auringosta. Minua on vaan ihan turha pettää haistan heti ihmisestä läpi mikä se on. Näen jo naamasta kun lakkaa saamasta.