lääkekonjakillani käynti kylän kuppilassa. Aavan hyvän lääkärin Markku Kopran soittelu ennen eläkkeelle jäämistään. Pitkät stoorit heitettiin.

Kävin kylillä lääkekonjakillani kylän kapakassa. Ei uponnut kun yksi lääke muki eli neljä senttiä, Wsop Hennesey vihreä tee, 40 asteinen vesi hunajalla . Kyllä meni lääkkeenä alkoi vähän paha olo tulemaan, en toista paukkua olisi pystynyt ottamaan, ja hyvä niin ei mene helpolla huikan puolelle.

Soitteli hyvä lääkäri Markku Kopra Aavasta juteltiin pitkät stoorit soitteli Markku jo pari päivää sitten kyseli jo silloin lääkkeestäni, nyt kysyi missäpäin vaikutan. Kerroin hänelle missä olen jos Markku pystyisi minua auttamaan, ainakin että pääsisin turhasta lääkityksestäni.

Tuli Nina äsken huoneeseeni hakemaan nimeäni johonkin reissuun tohon lähelle olevaan toiseen palvelutaloon en lähde reissuun  mukaan. Kerroin Ninalle Markku Kopran soitosta että on tosi hyvä lääkäri se ainakin minussakin nähnyt potenttiaalia. Ja kyllä sitä olen ollutkin hoitoapaikoissa ja linnoissa niin paljon heikkoja ja kiusattujakin autellessani. Sanoin Ninalle että olin toivottomaksi todettu Suomessa eivät pystyneet minua raitistuttamaan mitkään laitokset. Sisällä ollessani olen aina pärjännyt muitakin autellen, mutta vapauduttani aina retkahtanut. Oli Pialla kuka koneella tippui joku visio kun sanoi että 9 vuotta venaa minua kun hupituomiolleni lähdin. Olin sen aikaa selvänä mutta sitten vedin puoltoista pulloa rommia putosin kämpilleni luulin että haima poksahtaa mutta aamusta ei muuta kun kävin paskalla ja siihen jäi huikka. Eipä Pia tullut minua hakemaan kuollut on kuulemma.

Oli mukava käydä kylillä pitkästä aikaa olen taas mökkihöperöksi tullut kun jumitan niin paljon täällä mestoilla. Harmi kun näin mukavan eläkkeellä olevan taksikuskin kävelin kapakalle näin kuskin Turkkilaisessa istumassa moikkasi se minua olisin mennyt juttelemaan konjakkini jälkeen mutta oli kuski häipynyt tullessani.

Toivotaan että asiani etenee ja saan jotain aikaiseksi elämässäni, paljon on minulla ideoita mutta vaikea toteuttaa niitä pienen Tätini perinnön panin menemään että pääsin elämisen makuun. Niin kauan oli hauskaa ja mukavaa kun rahaa riitti ei tehnyt mieli edes jurria ottaa kun kaikki kumarsi kun luulivat vissiin että lottovoiton olin saanut ja rikas nykyään. Mutta kun rahani loppuivat kaikki tuntuivat kääntävän selkänsä ei kenestäkään enää apua minulle tullut. Olin pakotettu Keravalta häipymään kun ei enää edes kämppää ollut minulla ei ruokaa ei yhtään mitään.