Tarinaa vielä tälle päivälle töistä talon koneella ollen työni lomassa. Ulkotöiden keittiöllä ollen tiskaten ja kahvin keittoa sekä tilan siistinä pitämistä. Linnoista tarinaa sitä hyvää vanhaa aikaa.

Tulin taas töihin ajoissa olisi työaikani vaan tunti kun oli virusvaaraa jaettiin duunit osastojen väliseksi. Kysyi kyllä pomo J.V että alanko tekemään jo pitempää päivää töissä. Katson nyt tilanten lomien jälkeen on meillä heiäkuu vapaata lomat ovat silloin. Jos nyt pääsisin toiseen paiokkaan mistä oli lääkörin ja psykologin ja omahoitjan kanssa juttua nikotteli vaan venäläinen naislääkäri kun sanoin etten sinne mene lääkkeitä syömään. Olin siellä viimeksikin pitkään enkä lääkkeitä syönyt, alkuun heitin ne vessanpyttyyn kun ne oli minulla itselläni. Sitten lääkärin siunauksella lääkkeet lopetettiin. Ja olin vuosia ilman lääkkeitä ja vointini oli ihan hyvä. Mutta sitten tuli taas joku uusi lääkäri ja määräsi lääkkeet vaikkei ollut minussa mitään muutosta tapahtunut. Millä helvetin oikeudella saavat Mengelet lääkärit määrätä lääkkeitä ihan lonkalta heittäen. Minullekkin kuka en ole muuta kun alkoholisti keneltä on viinapiru kuollut päästä. Minä tiedän mikä on koukku viinaankin meni minulta hupituomiota noin 13 vuotta paskoissa paikoissa mutta se vinapiru kuoli päästäni niin sanotusti. Huume poikien kanssa asuessani otin kyllä konjakkia kun en jaksanut niitä ihan selvänä katsella ja kun meni rahaa enemmän kun sitä tuli. Ei Inkeri tätini perinnöt riittäneet pitkään. Tätini Inkeri Hyvönen uhrasi elämänsä hoitaessan veteraani infalidi isäänsä minun ukkiani kotona sen hautaan menoon asti, ja vielä mummonkin mökissään ja tervarissa pitkään syöttäen ja juottaen mummoa. Lukekaa maanpetturit tarinaani on siellä kovaakin tekstiä. Minä kyllä suosin muukalaislegioonaa palkkasotilaita. Ne pojat tietää mitä sillä torrakolla tehdään. Olin kääntymässä hyrylän varuskunnassa olivat pojat aika pikkupoikia kun minä olin jo miesten talossa linnassa ollut. Jo sanoi kun näkivät rauhakyyhky tatuointini ranteesssani ettei minulla ole ylenemis mahdollisuuksia kun olin linnassa ollut. Olin miesten talossa jo 17 vuotiaana, yhtenä rintamana siihen aikaan olimme, mutta nykyään on mennyt linnat ihan viutuilleen. Lokeroituja osastoja talossa, riksussakin kuulemma minä kuuluin joka jengiin lahti, tampere, turku oli hyvin edustettuna riksussa. Oltiin kesällä koko talo ulkoilussa yhtä aikaa ei mitään ongelmia koskaan ollut ei tappeluja eikä muutakaan, pamppujenkin kanssa tulimme hyvin toimeen. Oli ne hyviä aikoja suomen ehkä riskein vartija nelinkertanen suomen mastari kiekossa serkkunii poika sanoi City salilla nostellessani sen kanssa samaan aikaan että teitä vanhaa littoa on enään niin vähän. Ikävää mutta totta se on ikävä on kundeja kun en siviilissä ketään oikein tavannut.