Päivä lähtenyt hyvin käyntiin väsyttää vaan minua. Hyvä että nukuin aamusta kello 6.30 asti univelkoja pois . Jumpat tehty aamusta heitin pienen lenkin ulkona teki se hyvää minulle.

Hyvällä fiiliksellä menen vaikka väsyttääkin minua, kun yöllä heräilin muutamat kerrat. Kusihätä herättää öisin en sitten tiedä onko jäänyt LITIUMISTA 1800 MG lääkkeestä päälle nefrogeeninen diabetes insipidus vesitystauti minulle kun kusen yölläkin melko paljon. Toki juon illasta aika paljon mikä kyllä kanssa kusettaa minua. Heitin ennen ruokailua pienen lenkin tossa pihatiellä teki sekin kevyt kävely hyvää minulle. Pitää minun lisätä aeropista kuntoilua, eli lenkkeilyä tai ainakin reipasta kävelyä. Saan verenpaineeni pidettyä normi rajoissa. Kun ne jossain mittauksissa olivat osastolla 20 yli yläpaine viitearvojen 140. Mutta kun sain omalta hoitajaltani J. verenpainemittarin huoneeseeni osastolla 50 ja mittailemaan rauhassa paineitani. Olikin paineeni hyvät alle viitearvojen reilusti. Reagoin vaan niin herkästi kaikkeen siksi varmaan paineenikin heilahteli osastolla 20 P. mieshoitajan mitatessa paineitani viikon ajan. Välillä heilahteli yläpaine yli viitearvon 140. Siitä määrättiin verenpainelääke minulle ilman lääkärin ja minun keskustelua lääkkeestä. Nuori osaston 20 naishoitaja K. pakotti minut ottamaan verenpainelääkkeen, vaikka kieltäydyin siitä kun en turhaan mihinkään vaivaan lääkkeitä syö vaan yritän terveillä elämäntavoilla saada pidettyä kuntoani yllä. Varsinkin verenpaineeseeni riittää kuntoilu ja reipas liikunta, olen nykyään taas vegaani ruokailija mikä varmaan kanssa auttaa verenpaineeseeni myönteisesti. Kumma vaan oli kun meni silmäni heti huonoksi verenpainelääkkeen oton jälkeen mikä sitten heti lopetettiinkin. Oli silmäni pitkään todella huonot mustia karvasia palloja meni foordillla silmissäni, meni ne seinistäkin läpi. Jäi minulle lääkkeen lopetuksenkin jälkeen vasempaan silmääni tommoinen elohiiren tapainen häiriö mikä häiritsee jatkuvasti elämääni. Olen siihen kyllä tottunut, mutta kyllä se harmittaa tommoinenkin vaiva. Selitettiin minulla olevan kaihi silmissäni. Mutta omahoitajani J. järjestikin minulle hyvän silmälääkärin kuka tutki silmäni kunnolla eikä kuulemma minulla mitään kaihia ole. Espoon hautausmaalla traktori kuskina ollessani siihen asti kun tuli minulle hovin tuomio alas, ja tuli lusimaan lähtö sieltäkin jouduin pois lähtemään. Tehtiin minulle Eiran sairaalassa terveystarkastus, kun halusivat terveen pitkäaikasen kuskin sinne, eivät mitään kehäraakkia sinne halunneet palkata ja minä olin huippu kunnossa siihen aikaan. Söin aamusta aikasin ennen töihin lähtöä kaurapuuroa siihen laitoin pakastemarjoja puoli pussia päälle. Tein pitkän päivän hautausmaalla oli minulla viikonloppu työtkin mitkä vanha toisen traktorin kuski minulle antoi kun se ei enään jaksanut niitä tehdä.Ennen kirkon menoja piti olle koko hautausmaa ajettu lumista ja hiekoitettu. Pärjäsin pienellä ruualla sielläkin ajoin töiden jälkeen vielä Järvenpäähän monesti pelaamaan lätkää tekojäälle. Myöhään olin takasin Masalassa asunnollani siitä unta muutama tunti ja taas sama ruljanssi aamusta aikasin töihin, kaurapuuron ja pakaste marjojen voimalla. Joskus hain hautausmaan mikroon jotain pientä kaupasta. Oli sekin JUMALANI JOHDATUSTA miten pääsin Espoon hautausmaalla, soitin isältäni seurakanta yhtymälle Espooseen ja tiedustelin hommia hautausmaaalta. Kysyi haastattelija mistä tiedän että on toinen traktori kuski lähdössä heiltä pois muihin hommiin. Sain Nurmijärven Valmetilta oman traktorinkin hautauksmaalle kun oli minulla mennyt polvi aikoinaan fudiksessa ja se kipeytyi kytkintä polkiessa koko päivän. Otin kahvasta suuntaa muuttavan linkku Valmetin viikoksi koeajolle hautausmaalle vanha kuski ei saanut oikein linkkukonetta taipumaan hautausmaalla. Minä pyöritin sitä heti kun vanha tekijä. Sanoin että sain taivaasta tiedon sanoivatkin että tule tekemään sopimus paikka on minun. Sain vielä työsuhde asunnonkin Masalasta uudesta pienkerrostalosta. Oli minulla niihin aikoihin Toyota Hiace sekä enduro husseni kyydissäni. Autollani pääsin hyvin töihin katselin harlikoita ja Suzukin Intruderia kesäpyöräkseni. Olisihan Harlikka ollut pyörien pyörä. Vielä kun olisivat pyytäneet jengiläiset porukkaansa olisihan se ollut mukava jengissä ajella. Sopi minulle hyvin hautasmaan hommat kun en hierojaksi Haikon kartanoon päässyt, oli minulla aikoinaan vetoa Haikon haltijaan kaupaneuvos Satu Tiivolaan sekä tyttäreensä Katariina Vuoristoon. Tyssäsi sekin hyvä yritys päästä käyttämään parantajan kykyjäni ihmisiin, kun oli minulla pyttyläisten opissa olleena Huittisten varavankilassa, Kapun lyömä rauhankyyhky tatuointi ranteessani. Eli olin linnoissa ollut en kelvannut sinne, enkä ruotsissa päässyt uskovaisessa perheessä ollessani volvolle töihin kyyhkyni takia. Armeijaan oli minulla tarkoitus jäädä mutta joku sanoi ettei se onnistu kun olin linnassa ollut, siitä alkoikin alamäki elämässäni. Ryyppäsin ja remusin lusin paljon ja olin monissa laitoksissa, hyvin niissä aina pärjäten mutta siviilissä jäin aina kuin tyhjän päälle ja siitä taas ryyppy kuvioihin tuli. Mutta hautausmaalle kelpasin hyvillä arvosanoillla oli siellä Espoossa meillä kaksi krematorion uuniakin siellä olivat hiljaista porukkaa kun niitä uuniin työnsimme. Kolme kovaa Koota Kai Kuoleman Kauppias. Sanon vaan että menetitte paljon tuhotessa elämäni JUMALAN KOSTO KOKO MAAILMALLE. Miksi suomalaiset saavat tehdä näin minua kiduttaen vuosia. Ja älkääkö minua pitäkö pahana olenhan niin paljon hyvääkin tehnyt olette itse minut tuhonneet syyttäkää siis suomalaiset itseänne.