Siinä se pyhäpäivä taas on mennyt kirkolla ja kylillä ollen. Pidin salilta vapaapäivän tänään kaverini kanssa ketä ohjaan salilla. Hyvällä fiiliksellä kun oli henkilökunta melko kaikki pois talosta.

Ilta joutaa tähän vielä tarinaani näin sunnuntai illasta kello on 22.08. Ajoissa nukkumaan ja aikaisin liikenteeseen, mukava kun on minulla huomenna vapaata keittiövuorosta kun vaihdoimme vuoroja kaverini kanssa. Oli sillä menoa torstaina joten se pyysi minut apuun ja toki autoin ystävää hädässä. Tein oman vuoroni maanantaina ja kaverin vuoron torstaina. Lähden varmaan aamusta liikenteeseen ettei minun tarvitse henkilökuntaa aamusta nähdä. Yritän olla mahdollisimman paljon pois henkilökunnan silmistä. Kun paskaa tulee vastaan vähän joka tuutista syyttä minulle heidän taholtaan. Ja kaikki vaan alkoi siitä kun lääkäri otti pienen lääkkeeni pois listoilta alkoikin henkilökunta täysin piruiksi. Ja saivat jollain tavalla olantsapiinin 10 mg minulle syyttä takaisin. Paljastikin tämän talon henkilökunta mitä ovat ja mistä minulle heistä jo tullessani varoitettiin. Eli voimme vaan ajatella mitä nämä sitten olivatkaan syyttä minulle valehtelemalla järjestettiin varoitus talossa. Kumma vaan kun sanottiin tullesani taloon polilta ettei täällä tarvitse lääkkeitä syödä. Mutta kumma vaan kun henkilökunta niitä minulle kumminkin alkoivat tarjoamaan. Mutta luotin polin sanomisiin ja syljin melko tarkkaan viemäriin pienen lääkkeeni. Kyllä niin kovasti minua kehuttiin vuoden melkein että vedän punttisalia ja vedän biljardia sekä pelaan lautapelejä potilaiden kanssa seurustelen ja olen ystävällinen ja mukava. Teen kuulemma ahkeraan talomme töitä ylimääräisiäkin. Olin sosiaalinen ja osallistuva ja aloin liikkumaan kylillä ja kirkossa. Minun huonettani aina näytettiin kun vieraitakin tuli taloon kun se on aina viimesen päälle siisti. Mutta miksihän muuttui tyyli sen jälkeen kun lääkäri otti pienen lääkkeeni olantsapiinin 10 mg minulta pois. Minulle ei se lääke sovi millään tavalla vatsani reagoi siihen toimii se miten sattuu ja uneni menee huonoksi heräilen pitkin yötä ja muutenkin se vaikuttaa jo psyykkeeseeni kun en lääkkeitä tarvitse en ole mielisairas olen entinen masentunut pojan äidin takia ja alkoholisti keneltä on viinapiru päästään kuollut. Olen niin monessa paikassa näyttänyt saman miten turhia ovat minulle psyyke lääkkeet sylkemällä ne viemäriin vuosia ja kumma vaan tumpelo henkilökunta selittää että olen lääkkeillä hyvässä kunnossa mitä en siis ole edes syönyt. Mutta mikä saatana on näissä hoitajissakin että kun ne lääkärin siunauksella otetaan pois alkaa saatannalliseksi henkilökunta ja minua syömään kaikella tavalla. Tulin tähän taloon kun oli yksi kaveri ollut väkivaltainen nuorella naisella kenet pelastin aikoinaan kielokodossa sähköhoidosta kun sille ei enään muuta keksitty. Annoin rakkauttani nuorelle 26 vuotiaalle naiselle ja niin vaan sähköhoito lopetettiin. Aloimme käymään sen kanssa punttisalilla, keilaamassa, uimassa saattelin sen siskonsa kanssa. Korkeasaaressa kävimme ja usein ulkona syömässä nautimme toistemme seurasta. Mutta on kielokoto ainoa inhimillinen palvelutalo missä olen tutkivaa journalismiani tehnyt vuosia ja ihan hirveyksiä saanut ottaa vastaan monessa paikassa. Henkilökunnan taholta hirveitä kokeneena kestän paljon fyysistä mutta näiden talojen henkilökunnan käyttämä henkinen väkivalta alkaa jo olemaan liikaa. Kun ei kaikki tunnu ihan typeryksiltäkään on meillä tutkijoilla heille ihan oman nimitys.