Päivä mennyt yö joutaa harmi kun ei ole minulla yhtään ystävää. Ei ole koskaan ollut siviilissä ketään sydänystävää. Linnoissa oli minulla hyviä kavereita mutta kaikki kuulemma jo kuolleet. Olisi mukava jutella vaikka puhelimessa jonkun kanssa.

On tämä yksinäisyys ikävää ei ketään juttuseuraa ole minulla. Ei minulla ole koskaan ollut siviilissä ketään sydänystävää. Olen aina ollut yksinäinen vanhempana olin kusipään maineessa siksi ei kukaan viihtynyt kanssani. Minkäs sille voi että on luonne semmoinen ettei sillä ystäviä saa. Huomasin vaan sen kun minulla rahaa oli hyvin sain paljon ystäviä siksi aikaa kun rahani loppuivat, siihen loppui kavereiden ystävyyskin alkoivat minua uhkailemaan ja kiristämään monelta taholta. Rahalla on semmoinen mahti että kyllä jengi kumartaa. Köyhät ovat nöyriä, minäkin jouduin talvipakkaseen kun rahat loppuivat, yötä myöten jouduin polkemaan talvellakin pyörälläni kaupungista toiseen, painoni tippui 25 kiloa kun eivät uskovaisetkaan minua auttaneet yhtään. Olin jo niin loppu muutenkin kiduttamiseeni että mietin junan alle menoa. Mutta mietin että kostan vaikka viimeseksi työkseni kiduttamiseni syyllisille. Ja hyvin kostoni etenee olen saanut porukkaa vammautumaan ja sairastumaan pahoin siksi saan tyydytykseni niiden kitumisesta. On se suuri nautinto minulle kun menee poliisia ja rosvoakin jatkuvasti. Itkee ne minulle sairauksiaan kenellä syöpää kenellä juopaa kuka onkaan vammautunut. Hah hah minä siitä saan tyydytyksen ja nautinnon. Mitä enemmän kärsii minulle paskaa tehneet sitä paremmalla tuulelle tulen. Piru olkapäälläni hykertelee ja minä poika saan kostoni ja nauran vaan hah hah hah. Ehtivät porukka miettiä kuolinvuoteellaan kenen elämää ovatkaan pilanneet. Sillä jaksan tätä taivallusta taapertaa kostolla.