Päivä pulkassa yö joutaa kulkumiehen uni alkaa pääsen omieni pariin unessani.

Haamujengi tulee uniini missä viihdyn niin paljon unia nähden. Kuolleet vaimonkin unissani minut kohtaa siksi niin mukava on unissani vaeltaa ikuisuudesta ikuisuuteen. Päivä taas lusittu miksi tätä voi sanoa kun jumitan vaan täällä talolla. Tekisi mieli äksöniä junnaa vaan sotilaan elämä päivästä toiseen. Koskahan alkaa tapahtumaan ja maailma palaa kunnolla. Lopun ajan enteet ovat ilmassa ja koko ajan tapahtuu maailmassa. Sotaa ja kauhua mullistuksia tulipaloja tulvia kaiken laista ihmisen toiminta aiheuttaa. Sille ei voi mitään että pahuus hallitsee miksi näin on sitä sietää kysyä. Se piru kun on niin juoni ja se tuntuu olevan niin monessa ihmisessä. Pahuutta pahuuden perään on se kumma vaan että muutamat ihmiset saavat ehkä päättää maailman lopusta sodista. On joku seniili ukko päättäjä kun hiekan jyvä saharasssa miksi semmoiset saavat hallita, jos jo alkaa päässä tapahtumaan muutoksia ja vanhuus alkaa vaivata. Silloin joku sekopää voi ajatella että vie kaiken mukanaan kun alkaa oma aika tulemaan. Mennä koksia lapioimaan helvetin portista. Kohta kone seis ja unta haamujeni mukaan ratsastamaan, jos tänä yönä kiusataankin jotain rukouksieni voimalla. Jos alkaa jollekkin viimenen voitelu tapahtumaan taivaallinen sotajoukkoni huutaa tilille pahantekijöitä. Ikävää mutta kun se viimeinen voitelu tulee ihan jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. Minun uskovaiseni nukkuvat vaimojensa viereen rauhassa ilman kipua ja tuskaa. Kun taas monetkin helvetin portin jo nähneenä, eivät uskalla edes kuolla peläten ikuisuuden kiroja kiirastulta.