Päivä mennyt hyvin ja mukavasti. Hiljaiseloa täällä uudessa asunnossani elämä on.

Onhan se luojan lykky ettei täällä ole pahemmin sekopää nistejä. Ketkä möykkää ja sekoilee yötä päivää, ei niiltä saanut vantaan sininauhan sahatien talossa mitään rauhaa, eikä juopot olleet sen kummempia. Kyllä minäkin sahatiellä ryyppäsin jonkun verran, ei vaan jaksanut siellä olla millään ihan selvinpäin. Täällä uudessa kodissani ei edes tee mieli juoda, kiintiö vaan on minulta täynnä. Treenaan kahvakuulaa ja käsipainoja sekä joogan tapaista jumppaa teen voimaa nopeutta ja notkeutta. Alan käymään salilla kunhan nyt kotiudun uuteen asuntooni. Tekee salitreenit niin hyvää minulle, täytyy vaan kuulostella sydäntäni jatkuvasti. Ettei pääse eteisvärinä pahaksi ja pulssi ala hakkaamaan hirveitä. En ole ambulanssia tarvinnut täällä uudessa paikassa kertaakaan, kun ei ole rasitteita täällä, stressi ei täällä olle jatkuvana vieraana. Yksi häirikkö juoppo muija kuka ikuista rakkautta vannoo. Hän aiheutti sahatien paikassa minulle pahat eteisvärinät aina illasta käytöksellään. Se oli niin juoni muija että se osasi kyllä vetää oikeasta narusta että pääsi se sisään.