Nukuin pitkin iltaa heräten kello 2 maksoin heti Y-Säätiön vuokran. Join kahvin otin sydänlääkkeeni vitamiinit ravintolisät söin myös yhden maksamakkara, palkan, juustoleivän.

Nyt kirjoittelua blogiini elämäni tarinat alfa ja omega alku ja loppu. Yritän kohta toki vielä nukkua hetken, kun on tänään terveysasemalla lääkärin tapaaminen, seniori ohjaajan kanssa hän tulee mukaan tapaamiseen. Tapaaminen on vasta kello 12 joten ehdin vielä nukkua hetken, etten ole tapaamisessa ihan silmät ristissä. Levänneenä sitä antaa paremman kuvan itsestään ja pystyy kommunikoimaan paremmin lääkärin kanssa. Väsyneenä tökkii kaikki ja pumppuni hakkaa kovilla kierroksilla, pääkaan ei pelaa väsyneenä hyvin. Mukava kun seniori ohjaaja Niina tulee lääkärin palaveriin mukaan, hän on auttanut minua paljon kun tuli elämääni. Tässä iässä sairaana tarvitsee jo ulkopuolista apua, monissa käytännön asioissa. Tuntuu välillä että kaikki tökkii, taloamme ihmettelin etteivät anteeksi antaneet ryyppäämistäni, vaikka talossa muitakin juoppoja on ihan häiriöksi asti. Miksi se toisilta hyväksytään, mutta minulle järjestettiin varoitus valehtelemalla. Mikä teitä riivaa ihmiset pyysin anteeksi ja lupasin parantaa tapani. Ja sen olen tehnyt löin korkin kiinni, jo uuden verenohennuslääkkeen takia mikä ei viinaa yhtään kestä. Eihän siinä mitään jos kuolee laakista, mutta jos ei ryyppäämisen takia voida uutta lääkettä aloittaa. Voin olla vihanneksena jossain vuodeosastolla, kun sydämen isommasta vasemmasta kammiosta voi hyytymä lähteä liikkeelle aivoihin tai suolien isoihin suoniin ja se olisi vakavampi juttu. Siksikin päihteettömyys että voivat uuden lääkkeen antaa minulle. Ja muutenkaan en halua juoppona hautaan mennä, olen niin erimies selvänä ja jurrissa. Olenhan sen juoppouden jo nähnyt enkä tykkää edes jurrista. Olen vaan niin herkkä taiteilija sielu etten kestä yksinäisyyttä, kipua, surua. Maaailman tilannetta sotaa ja kauhua kaiken aikaa kaikkialla, lapset itkee sodan jaloissa. Eihän sitä meinaa pää kestää millään selvinpäin, mutta nyt on ryyppy katki. Jo terveyteni takia elämän pitää voittaa, tuli mitä tuli. Olen ollut AA-kerhoonkin yhteydessä jos sieltä saisi vertaistukea ja kohtalotovereita, ystäviä. Retkahdin Vantaan Sininauhan Sahatien paikassa juomaan ei niitä nuoria narkomaaneja ja juoppoja jaksanut selvinpäin millään. Oli se niin sairasta ja hullua touhua siellä, panin kuukauteen 24 tuhatta euroa menemään siellä. Kumminkin alkoivat nistit minultakin varastamaan kaiken näköistä, rahaa kaksi älypuhelinta, nettiasema hieno lahjaksi saamani tikari lähti viimesenä iltana talossa. Eli todella oli paska lössiä, minä opiskelin siellä vertoksi ja hommasin hygienia passin, kun keittiöllä aamukokkina toimin. Osallistuin myös ruokaryhmään että saivat ressukat edes pari kertaa viikossa kunnon ruuan. Ei pitäisi purra sitä kättä mikä ruokkii mutta näin tekivät minulle. Toki juopolta viedään kaikki, ei olisi siellä pitänyt alkaa juomaan porukan kanssa. Mutta herkkä kun olen seurakin tekee kaltaisekseen.