Rankka yö taas valvoen puoli yötä. Sydänvikaiselle aika rankkaa valvoa ja aivotoiminta tarvitsee lepoa. Mutta minkä teet kun herkkänä reagoin kaikkeen paskaan mitä saan ottaa vastaan.

Onneksi alkaa aamu sarastamaan pikku hiljaa. Pitäisi jaksaa aamusta kaupoille ruoka ostoksille ja vessapaperin ja pyykinpesuaineen. Täytyy nyt yrittää levätä tämä päivä ja nukkua päiväunet. Yöt ovat minulle pahoja silloin sydämeni varoittelee usein. Linnoissa hermo lepäsi kun minua ei siellä kiusattu, nukkui siellä kun tukki rehellistä puhdasta unta. Ehtoo puolella tässä mennään, talomme valehtelut varoitukseen asti pilasi kaiken en enää uskalla naamaani näyttää. Toki oli minun virheeni kun brändiä otin kipuihin ja suruuni. Mutta kyllä talossamme muitakin ryyppää ja häiritsee, miksi toiset saa ja toiset ei kysynpä vaan. Nyt löin korkin kokonaan kiinni kun uusi verenohennuslääke sen vaatii. Eikä lääkäri sitä määrää ellen ole päihteetön, elämän pitää voittaa siksi mielummin raittius. Lähden heti muualle kun paikan saan mielummin uskovaiseen yhteisöön. Haluan jo tässä iässä ja sairaana ollen rauhaan ja rakkauteen.