Vuosiin en ole edes lääkkeitä syönyt enkä edes tarvinnut niitä. Mutta nyt tässä uudessa paikassa pakotetaan syömään paska lääkkeitään. Menen vaan todella huonoon kuntoon lääkkeillään. Mitkä lopetan taas heti kun talosta pois lähden.
Harmittaa vaan kun useissa paikoissa porukka ryyppäsi ja veti kamaa, emme saaneet niin sanotusti rivejä kasaan. Luulin että rahalla ja rakkaudellani saan rintamani kasaan, niin kun Arto alias Nuppi sanoi ennen sairastumistaan. Että siviiliin päästyäni saan sata miestä riviin ja aseisiin. Kunhan olisin nyt saanut edes Nupin pykälään.
Enhän millään uskonut, että sillä olikin puhumansa maksasyöpä. Siihen Arto kuoli, huonossa kunnossa se oli viimeisessä kuvassaan. Kyllä se pahuksen syöpä kaataa isommankin miehen, huonoon kuntoon porukka siitä menee nopeassa tahdissa.
Sanoi serkkuni Esan poika nelinkertainen suomen mestari kiekonheitossa ja kakkoseksi MM- puntilla ikämiehissä tullut vangin vartija M. K.. City salilla treenatessa ettei teitä vanhaa liittoa ole kohta enää ketään hengissä. Ikävää kun olen niin sanotusti suvun musta lammas, ei M.K. eikä kukaan muukaan suvusta ole minusta välittänyt yhtään. Lapsena välittivät suku minusta, pelasin ja leikin muiden kanssa. Mutta ensimmäisen linna reissuni jälkeen sukuni hylkäisi minut ainiaaksi, eivät enää yhteyksiä sen jälkeen minuun pitäneet. Olin muutenkin linnojen takia merkattu mies, hylkiöksi minut merkkasivat. Eihän kiltti Kai poika enää kelvannut mihinkään, viina tuli minulle kuvioihin rajusti, ja sen tuomat lieveilmiöt linnat, rosvoamiset, väkivalta.
Pahimmat kovanaamat olivat minun parhaita kavereitani. Miesten talossa mikä Riihimäen Keskusvankila on aina ollut. Minä tykkäsin lusia RIO DE RIKSUSSA.
Kenkä Keravana minut tunsivat pojat siellä, oli minulla talon fudis pallo kun joka ulkoiluun tulin palloni kanssa. Toimin myös vankiohjaajana vedin vintin aulassa A ja B ryhmän koris ryhmää. Piti kaksi ryhmää perustaa, oli ryhmäni niin suosittu, porukka tykkäsi koriksesta. Seutulassa työsiirtolassa toimin urheiluvetäjänä. Järjestin kisoja vedin porukalle tenniksiä ym. Ikävä on niitä hyviä aikoja, kunhan olisin vaan tajunnut olla selvinpäin siviilissäkin. Olisi pitänyt vaan suunnata energiansa oikeisiin kohteisiin. Olisi pitänyt nuorena vaimo ottaa, monista hyvistä ehdokkaista. Nyt nekin ehdokkaat ovat kuolleet melko kaikki, miten voikin olla että kaikki minulle rakkaat sortuu elon tiellä. Ikävä on kova sen aikaisia ihmisiä kavereita ja vähemmän kavereita. Mutta kun tätä aikaa eletään siksi kai ikäväkin heitä on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti