LITIUM 1800 mg lopetettiin sairastumiseni takia mutta toinen huono lääke OLANTSAPIINI 20mg menee edelleen. En tarvitse lääkkeitään mutta pakotetaan ne ottamaan. Kysynpä vaan miksi näin on ja millä oikeudella sitä tekevät.

En ole mielenvikainen olen alkoholisti keneltä on viinapiru kuollut päästä. Miksi siis alkoivat hullun kirjoissa pitämään kun vinapiru kuoli päästäni. Miksi näin on sairastuin pahasti venälöisen mieslääkärin laittamasta LITIUMISTA 1800 mg. Se lopetettiin kahden vuoden myrkyttämiseni jälkeen sairastuin siitä myrkystä pahasti. Mistä olenkin kirjoitellut paljonkin. Nyt menee toinen paska lääke OLANTSAPIINI 20 mg mikä teke vatsani oudoksi toimii miten sattuu vatsani. Äitini näki minun käyneen ulkovesassa ja verenvuodon perseestäni tuleen pyttyyn emäsalon mökillämme sanoin siitä äidille kuka sitä ihmetteli että isällä on olantsapiini purkki taskussa isäni oli sydänvikainen dementikko ketä saastat lääkärit käyttivät hyväkseen minun myrkyttämisessäni lääkkeillä. Ja jos en syönyt myrkkyjä passittivatkin minut hoitoon. En syönyt lääkkeitä kun isäni oli vielä kunnossa laitoin antenneja ja korjattiin telkkoja huollossamme. Olin autokuskina myös ajelin moottoripyörilläni ja harrastin kaikkea urheilua. Linnoissa olin 12 kertaa eikä kenellekkään tullut mieleen minua myrkyttää lääkkeillä. Työsiirtoloissa olin monta tuomiota, ei siellä sekopäitä ollut eikä pilleri ukkoja. Oli linnoissa sekopäille palikka osasto mihin joutuivat sairaat potilaat vangit. Minä olin ykkösmiehiä linnoissa vanki ohjaajana riihimäen keskusvankilassa vedin pojille korikset siellä. Ja seutulassa olin ureheiluvetäjän tittelillä hoidin sielläkin urheilut kavereille. Tunsivat minut riihimäen keskusvankilassa kenkä keravana oli minulla talon fudispallo, kun tiesivät kaverit minun tulevan joka ulkoiluun palloni kanssa. Ja muutenkin oli kenkäni pelottava sai siitä pallo aika kyytiä. Monotin korkealle siihen aikaan, täälläkkin ohkolan sairaalan salilla monotin oven yläkarmiin. Katsoi ohjaaja sitä suoritusta, sanoin sille että monota sinä siihen, sanoi ohjaaja ettei onnistu kun sillä on niin kireät takareidet. Hyvinhän toi mono on minulta aina noussut, monotin aikoinaan parin askeleen vauhdilla ison maalin ylähirteen saksarin. Minä treenasin lapsesta asti monoani hakkasin myös tiiliseiniä, siitä on jäänyt kovat nyrkkini. Oli minulla prätkämestassani semmoinen säkki missä oli purua ja hiekkaa, ei voinut sitä muut takoa kun minä kun olin siihen tottunut. Oli se niin kova kun kiveä taoin sitä paljailla nyrkeillä. Joka päivä kävin sitä hakkaamassa ja starttasin siellä prätkäni enduro Husseni ja autolla vein montulle Hondani crossi pyörän. Ajoin crossia ja enduroa siihen aikaan oli se hienoa aikaa mutta aika yksin harrastin kaikkea. Tuleekin nyrkkeilyä juuri nyt telkasta täytyykin mennä sitä katsomaan. Minua on aina kiinnostanut kontakti lajit nyrkkeilyt, karatet, paini, judo vähän kaikkea tuli harrastettua omaksi ilokseni. Kunhan nyt olisin päässyt haikon kartanoon hierojan oppiin mihin olisin mennyt hyvillä arvosanoille mutta tyssäsi senkion yritys rauhankyyhky tatuointiini ranteessani kun olin ollut linnoissa. No meninkin sitten espoon hautausmaalle oli siellä kaksi krematorion uuniakin vierekkäin ajattelin että sinne vaan kusipäät elämäni pilaajat. Olin traktori kuskina hautausmaalla sain sinne koeajolle nurmijärven valmetilta uuden linnḱku koneenkin kahvasta suuntaa muuttavan kun oli minulle mennyt polvi riekaleiksi fudiksessa aikoinaan mitä ei Tuomo Lehtovuori alkanut hoitamaan eikä passittanut minua edes leikkaukseen sairaalaan keravan terveyskeskuksesta. Itse panin polveni kuntoon treenaten sitä kovasti aikaa siinä meni mutta polvi parani johonkin asteeseen. Ajoin sillä crossit ja endurot pelasin lätkää sun muuta hypin katoilla antenneja asentaen.