Päivä mennyt hyvin kun on vielä ollut aamusta omahoitajani N. töissä saa sen kanssa puhuttua asioistani. Se on mukava nainen ja menee sille jakeluun juttuni. Ulkoillut olen kaksi kertaa tänään.

Hyvin mennyt päivä aurinko paistelee täydeltä terältä. Ei millään uskoisi että on sotaa maailmassa Ukraina pahinta kun venäläiset sinne hyökkäsi. Toki olen huolissani maailman tilanteesta ja suomen siinä sivussa. Varmaan lähden maailmalle pois suomesta jos jotain alkaa täälläkin tapahtumaan. Olen niin paljon joutunut suomessa kärsimään etten tämän maan eteen taistele. Ja jos joku vetää herneen nenänsä jutuistani lukekaa tarinoitani miten olen ihan kidutettavana saanut olla suomessa suomalaisten toimesta. Miksi siis tämän maan eteen mitään teen toki on minulla hyviä ulkomaan kavereita keiden kanssa voimme tehdäkkin jotain. Kysyn vaan miksi olen joutunut kärsimään niin paljon suomalaisten toimesta monessa hoitopaikassa olleena. Kyllä se psyykkeeseen jälkensä jättää kun vuosia kidutetaan ihmistä pakkohoitoa ja pakkolääkitystä. Toki olen voinut monessa paikassa sylkeä lääkkeet vessanpyttyyn, eli eivät ole suomalaiset saaneet minua myrkytettyä kokonaan lääkkeillä. Pahinta oli tämä noin 3 vuotta minkä suomalaisten hoitajien puheilla kuulemma venäläinen mieslääkäri minulle löi LITIUM 1800 mg lääkkeen. Olin jo noin 13 vuotta pahoissakin paikoissa kiinni hupia kaveristani sain tuomion kun emme saaneet apua Veli Venäläisen kaverini V.K. Kanssa. Miksi siis näin teette suomalaiset minulle. Olenhan linnoissa pitänyt pojistanne hyvää huolta vuosia. 12 kertaa lusineena sain aina hyvää kohtelua linnoissa mutta siviilissä hyppivät porukka silmille. Olen paljon kirjoitellut asiastani miten sairaaksi minut saivat ja ihan nauroivat päälle kerrankin suomalainen naishoitaja venäläisen naislääkärin kanssa kun katsoin heidän lähtöään huoneestani. Koskaan en anteeksi anna sairastuttamistani lääkkeillä saatte mennä alempaan helvettiin ja ennen aikojaan. Kunhan iso luuta lakaisee kunnolla alkaa siinä jyvät karsiutumaan akanoista. Kysyn vaan miksi suomalaiset pilasitte elämäni hupituomion järjestitte minulle. Sen aikaa oli minulla mukavaa kun oli minulla rahaa isäni perinnöt veivät rosvot ja edunvalvonta kaiken. Tätini uhrasi elämänsä hoitaessaan sotaveteraani invalidi isoisääni mummon mökissään ukin hautaan menoon asti. Ja mummonkin niin kauan kun täti jaksoi. Jäi tädiltäni pieni perintö minkä panin menemään huume poikien kanssa minä en kamaa käyttänyt mutta pojilta sitä meni. Minä maistelin konjakkia siinä sivussa. Oli elämäni mukavaa suomessakin kun kaikki kumarsi minua kun rikkaaksi luulivat. Mutta kun rahani loppuivat alkoikin alkuun mukavat kaverit ihan minua kiristämään. Ei ollut minulla ruokaa eikä juomaa yötä myöten ajelin pyörälläni kaungeista toiseen väsyneenä kylmissäni maaliskuussa. Mutta minä toimin aina parhaiten tilanteen ollessa päällä. Oli JUMALANI mukanani kaiken aikaa ei ollut minulla mitään hätää missään vaiheessa. Poljin yöllä Järvenpääästä peijaksen sairaalaan auttamaan ihmisiä ja lämmittelemään. Helsingistä poljin Porvooseen mihin luulin päääseväni Samarian taloon kaverini viime hetkiksi kuoli Juha aika äkkiä. Meni se veljensä Raulin perään. Mutta minua kusetti jo porvoon sossu pahasti. En päässyt porvoon samarian taloon vaan selin kylään samariaan mistä alkoi kiduttamiseni juopon kokin takia. Lukekaa olen paljon kirjoitellut siitäkin reissustani.