Aamu joutuu aamupala ja kahvi juotu tunnin päästä lähden tuvalle siellä hermo lepää. On Tupa seurakunnan paikkoja mihin minäkin olisin halunnut vapaaehtoistöihin.

Taitaa tulla bändi taas tänään laulattamaan porukkaa. Viimeksi meni fiilikset bändiin, kun eivät sanoneet laulujen numeroita eli en voinut laulaa mukana kun en löytänyt vihosta laulujen numeroita. Kysyin bändiltä monta kertaa laulujen numeroita eivät saaneet suutaan auki. Meinasin lähteä kesken sieltä pois, suutuin niin paljon kun kysytään niin olisi kohteliasta vastata. Kun oli se yhteislaulu tilaisuus miten siinä laulaa kun ei sanota mikä laulun numero on kyseessä. Katsotaan nyt viitsinkö mennä laulutilaisuuteen ettei taas mieleni pahoitu, jos ei bändi sano mikä laulu on kyseessä. Ei rullatuoli kaverikaan tule tuvalle kun siellä hoilataan. Näkyi se ontuvan rullatuolillaan varmaan kaupalle kaljan hakuun. Kyllä on sen vaikea vammasena mennä rullatuolillaan, kun menetti se sähkörullatuolinsa. Minä sen olen muutaman kerran työntänyt tuolillaan kaupalle. Mutten ala kalja touhuja katsomaan nyt kun itse löin korkin kiinni. Alkoi vaan taas mitta täyttymään juomista, ja uusi verenohennuslääke ei siedä yhtään alkoholia. On vajaan kuukauden päästä kontrolli olenko ollut päihteetön, olen kyllä sitoutunut päihteettömyyteen. Kunhan vaan saisi seniori ohjaaja ja sossu minulle päihteettömän paikan rauhan ja rakkauden paikan, mielummin uskovaisesta yhteisöstä. Ja semmoisesta paikasta missä ei hullun lääkkeitä pakoteta syömään. Silloin kyllä taas kaatuu ihan kaikki. Olen 12 kertaa lusinut kuritushuone tuomiotkin ollut Riihimäen Keskusvankilassa vankiohjaajana ja seutulan työsiirtolassa olin urheiluvetäjän tittelillä. Olen monet työsiirtolat käynyt läpi, ja se on varma ettei sinne mielisairaita, nistejä, rapa juoppoja otettu ennen ainakaan. Oli tarkka kriiteeri työsiirtoloihin ennen piti homma pelata ja itsekuria porukalla olla, kun avotalo se oli. Koskaan ei minua ole taloissa hullun lääkkeillä myrkytetty, ja todella hyvin pärjännyt, kavereita oli minulla paljon. Työkavereita ja treenikavereita sakki ja jatsi peli kavereita. Ikävä on minulla sen aikaisia kavereita ja niitä linnan aikoja. Siskon sen aikaisen miehen isä Erkki Kyander ja kouluni johtaja opettaja Martti Oksanen olivat minua monesti tuomitsemassa lautamiehenä ollen Tuusulan kihlakunnan oikeudessa. Sain heiltä junnusta asti kovennettua laista piittaamattomana tuomitsivat. Saivat minulle kovempia tuomioita panivat pojan kasvamaan, kun pysyin linnoissa raittiina. Huumeisiin en ole koskaan seonnut, vaikka sitä monet ovatkin ihmetelleeet miten olen sen yli päässyt kun olen niin herkkä ihminen, kaikesta pahasta huolimatta elämässäni. Ei vaan ole kiinnostanut huumeilla pilata elämääni ja toki muidenkin siinä sivussa. Viina on ollut minulle paha huume sen myönnän harmia se on tehnyt elämääni ihan tarpeeksi. Nyt vaan taas tuntuu riittävän tulin viime ryypystä taas niin kipeäksi luulin että sisäkalut poksahtaa. Herkkänä elämäntaiteilijana sitä vaan niin helposti ottaa kipuihin, suruun, ja yksinäisyyteen. Kunhan nyt saisi seniori ohjaaja ja sossu minulle rauhan ja rakkauden tyyssijan enkä vielä tarkoita hautaa, vaan uskovaista yhteisöä missä saisi olla päihteettömänä lääkkeettömänä ilman psyykelääkkeitä. Ne kun pilaa ihmisen elämän täysin luovuus häviää treenit loppuu ja paha seksi halut ja kyky häviää. Elämä loppuu psyyke lääkkeiden käyttöön, tulee niistä niin ikäviä synkkiä ajatuksiakin päähän. Psyyke lääkkeiden käyttö estää pyhän hengen kosketuksenkin kokonaan, tunteet loppuu niihin. Herkkyys hengen kosketukseen häviää ihmisestä. En zompina halua elää se ei ole ihmisen arvoista elämää.