Yksi lääkäri puhui minulla kaihi olevan, toinen tutki pitkään Järvenpäässä ja totesi ettei kaihia olisi minulla. Eli mitä teen varmaan tutkitutan vielä kolmannella lääkärillä, ennen kun uskon ketään. Jos se toteaa kaihin minulla olevan silloin menen leikkaukseen.
Silmä on niin herkkä paikka, etten ihan helposti anna niihin koskea. Pitää minun olla sata varma että tarvitsen leikkauksen, ennen kun annan silmiini kajota. Kaksi yksisilmäistä on jengiini kuulunut Pertti Helander Nappula, siltä meni silmä Luukin leirintä alueella, reilussa nyrkkitappelussa.
Olin nuori kundi mutta yksin menin Luukkiin selvittämään stadilaisten joukkoon, Nappulan tilannetta. Ja tutkimuksiini nojaten, totesin sen silmän menetyksen olevan yhteensattumien summa. Eli reilu nyrkkitappelu oli ollut, se jäi vaan minulle auki mikä silmän vei, paine, sormus vai mikä. No sille ei enää voinut mitään silmä oli menetetty ja siihen oli tyydyttävä. Nappula taisi saada isot korvaukset siitä, silmäähän raha ei korvaa. Hyvin Nappula pärjäsi yhdelläkin silmällä, oli se ravintola Korson Pubissa tiskin takana Baari Mikkona.
Sariin tutustuin Haakassa oli se semmoinen hipin oloinen nuorempi nainen. Sen tuttu miesystävä oli murtanut Sarin oven ja ampunut ikkunaan reiän. Aika jehu taisi sen kaveri olla, luulin ja uskoin Sarin kaveriaan pelkäävän. Minä tulin kuvioihin, ei Sarin tarvinnut enää pelätä kaveriaan. Olin niihin aikoihin tiukassa kunnossa, ostin Sarille pyörän.
Pyöräilimme Ruskea suolla poliisien hevostallien luonakin, pitkiä pyörälenkkejä teimme. Saria ei yksi silmäisyys haitannut pyöräilyä. Kerran Sari oli suihkussa, minä lojuin sohvalla huusi Sari että silmä meni viemäriin. Oli se pessyt tekosilmäänsä suihkussa ja se livennyt viemäristä. No se silmä meni, uuden teetimme Helsingissä Kaisaniemen kadulla. Kyllähän sitä yhdelläkin silmällä tulee toimeen, kyllähän se rajoittaa elämää kun näkökenttä supistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti