Elämän täytyy voittaa ja se ei onnistu sekopäitten parissa. Vantaan Sininauhan Sahatien nähneenä, ja Tuusulan Hyrylän paikan nähneenä. Juoppoja narkomaaneja on joka puolella ei mitään rauhaa niissä ollut.
Toki omaa tyhmyyttäkin niissä oli kun itse aloin niissä juomaan. Kyllä sitä pärjää joissakin paikoissa raittiina ollen, jotkut juopot ja narkkarit arvostaakin raittiita ihmisiä. Mutta kumma kun se toinen puoli haluaa pilata toisten raittiuden. Häiritsee ne varastaa selviltä ja muutenkin pilaa raittiiden elämää.
Miksi siis minultakin aloitte varastamaan. Kaksi älypuhelintani, nettiasemani, rahaa taskustani ja hienon koriste tikarini veitte. Panin reiluun kuukauteen noin 24 tuhatta euroa menemään rahaa hauskan pitämiseen. Ja sitten aloitte vielä varastamaan miksi siis näin teitte, annoin jos minulta pyydettiin. Ja oli mistä antaa alkuun oli hyvin rahaakin minulla.
Panin kolmet perinnöt menemään peräjälkeen ja hauskaakin oli. En pojalleni perheineen antanut yhtään enkä muulle suvulle. Kun eivät he ole minusta koskaan yhtään välittäneet. Menkööt sukuni ja muutkin huisin vittuun elämästäni. Pitkään jaksoin mutta mittani tuli täyteen kaikkea paskaa.
Nyt pakenen niin sanotusti vuorille, lähden täysin landelle jos vaan kaikki menee putkeen. Pääsen kirjoitusrauhaan maalle pois kaikesta humusta ja sumusta. Jäi vaan Tuusulan paikka auki minulle. Miksi siis alkoivat siellä kaikki täysin piruiksi talossamme minulle.
Häiritsivät minuakin jatkuvasti, viisi kertaa oli rullatuoli tyyppi nurin kärryllään. Ottivat siltä sähkörullatuolinsa pois, yritti se minua saada työntelemään sitä kaljaa ja viinaa hakemaan tavallisella tuolillaan.
Siksiköhän se minuakin pääsi lyömään kämpilläni rullatuolistaan. Kun olivat sen kuulemma vasikoineet, kamaa Keravan vankilaan perseessään tuovan. Näin kertoi rullatuoli kaveri itse minulle. Kummallista kun vasikointia pidetään linnoissa todella rumana puuhana.
Serkkuni poika on Keravan vankilassa vanginvartijana, köntti tulikin nistin perseestä. Muuttui kaverilla tyyli minua kohtaan kun serkkuni pojasta puhuttiin. Olen ylpeä serkun pojan urasta nelinkertainen suomen mestari kiekonheitossa. Toiseksi se tuli MM-puntilla ikämiehissä se on jo ylpeyden aihe.
Lukekaa miten olen pamppujakin kuriin pistänyt Riihimäen keskusvankilassa . Silti olen niiden kunnioituksen saavuttanut puolustaessani vankitovereiden oikeuksia. Vartan pattereiden hinnoista nostin haloon. Se oli vanhanliiton aikoja mitä nuori kaarti ei edes muista. Köyliön paloista puhui minulle Pyttyläiset jo Huittisten Varavankilan aikoihin. Olin Huittisiin liian nuori kun olin vasta 17 vuotias ja ikäraja taisi olla 21 vuotta. Onhan noita juttuja Siuntion ja Seutulan työsiirtoloissa piti kavereita jeesailla. Ja hyvillä mielin niin sanottuja vankitovereitani jeesailin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti