Päivä mennyt juuri oli kello 20.30 lääkkeiden jako. Kyllä taas vituttaa olla lääkityksessä syyttä omaa tyhmyyttäni. Kun menin Tuusulan Hyrylään tervariin luullen siellä viinakatkon olevan. Vaatii uusi verenohennuslääke päihteettömyyden. Kusetettiin minua pahasti ja nyt olen taas hullujen huoneella pakko lääkityksessä.

Kyllä sitten osaa minua rankasti vituttaa kun taas halpaan menin, ja ajauduin miinaan. Vapaaehtoisesti menin katkolle Hyrylän terveysasemalle. Ja nyt olenkin sairaalassa taas pakko lääkityksissä, kyllä se saatanasti syö miestä olla hupia kiinni. 

Sekopäät ja nistit sahatielläkin saivat tehdä mitä vaan. Olisin siellä pysynyt auttaen nuoria narkomaanejakin mutta kaikki oli turhaa, Vertoksi opiskelin ja hommasin hygienia passin. Kokkasin porukoille ja yritin saada edes yhden elävän sielun pelastetuksi, mutta ei kukaan sieltä noussut. Ja viimeinen pisara oli kun alkoivat he minultakin varastamaan. Kaksi älypuhelintani, nettiasema viimeinen ruokarahani lompakostani liivieni taskusta vietiin. Viimeisinä iltoina talossa lähti hieno koriste tikari. 

Siksi harmittaa touhu kun panin noin 24 tuhatta euroa kuukaudessa menemään rahaa. Panin siksi äidiltäni perinnöksi jäämiä rahoja kurkusta alas. Kun ei poikani eikä siskot eikä äitini välittänyt minusta yli  20 vuoteen. Odotin siskoni minulle kertovan äitini olinpaikan ja voinnin. 

Hoidin poikaani lapselle tärkeimmät 7 ensimmäistä vuotta, isäni poikaani pilaten. Isäni kasvatus oli ihan perseestä, hoidin poikaa kun omaani vaikka isäni epäili muutakin. Kun pojan äiti kulki missä milloinkin ja kenen kanssa sattui. Pojan äiti taisi lopettaa kulkemisen ja rauhoittui, silloin annoin pojan heille. Eli helppoa oli heidän siitä alkaa pojalle isäksi ja äidiksi. 

Kyllä tämä saatanan elämä sitten osaa vituttaa  niin saatanasti. Jaksan vaan elää että näkisin maailman lopun tulevan