Yksi mieshoitaja sanoi että tällä viikolla katsotaan asioitani kaupungille. Tänään kuulin että on kyseinen mieshoitaja lomilla, toisen oman hoitajan piti ottaa minuun tänään yhteyttä ei ole vielä kuulunut siitä mitään.

Olisi minulla tärkeitä asioita kaupungille apteekkiin hakemaan glukosamiinia kollageenia polvirikkoihini, jalkapallossa on mennyt oikea polveni rikki pahoin. Ja kuulemma vasempaankin auttaa enää keinonivel ovat polveni niin huonossa kunnossa kuulemma. Mutta minä uskon kollageenin tehoon sitä syötyä ennenkin. Mutta se vaan että sitä pitää syödä jatkuvasti ei siihen saisi katkoja tulla.

Samoin tarvitsen apua uuden puhelimeni kanssa en osaa sitä käyttää. Ja kaupungille pitää päästä myös pankki asioiden kanssa että saavat OP- pankista avattua uuteen puhelimeeni mobiilin. Harmittaa kovasti kun Vantaan Sininauhan sahatien talossa varastivat kaksi puhelintani. Ulkomaan taksi kaveriltani sain halvalla uuden puhelimen minkä sain hyvin pelaamaan, sydämeni takia Peijaksen  sairaalassa ollessani yöllä osasin naputella puhelimeeni mobiilin ja facebookin.

Lähti varmaan jonkun mukaan sahatiellä kaksi älypuhelintani, nettiasema, viimeiset ruokarahani, sekä hieno koristetikarini. Että tämmöistä porukkaa oli siellä, kannatti siellä vertoksi opiskella sekä hommata hygienia passi. Kun siellä keittiöllä toimin koko ajan kun talossa olin. Pitihän  reppanoille puurot ja kahvit keittää, muuta sain todella harvoin niille laittaa. Ei puurolla ja kahvilla oikein vuorokautta elänyt. Harvoin tein aamusta kolmio leipiä ja joskus harvoin sai kananmunia keittää. Yritin olla aina aamusta valmiina ettei aamupala mennyt ohi, jos joku oli nimensä listaan laittanut eikä tullut silloin jäi porukka ilman aamupalaa.

Ruokaryhmä oli tiistaina ja torstaina jos olivat listaan nimensä laittaneet. Minäkin yritin pitää ruokaryhmää yllä, siihen aina melkein ilmoittautuneena. Talossa sai tehdä talomme pieniä töitä, sai siitä ihan kohtuullisen korvauksenkin. Määrätty porukka meitä osallistui aina talomme eri töihin. 

Saihan siitä mukavan tupakka rahan ja miksei meiksi, kaljaakin jonkun tölkin. Sai siitä tarjota kavereille kun hekin aina minulle tarjosivat omistaan. Kaikesta huolimatta mitä  tapahtui, ikävä on niitä nuoria hurjapäitäkin. Kunnon porukkaa siellä oli se on vaan kun viina ja huumeet vie porukkaa. 

Onhan hekin kaikki JUMALAN OMIA kunhan sen vaan itse ymmärtäisivät. Siunaan ja rukoilen vantaan sininauhan sahatien porukan puolesta. Uskon ja toivon että sieltä joku pelastuu uskon ja raittiuden tielle. ISÄN POJAN JA PYHÄN HENGEN NIMEEN AAMEN.