sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Pitkät oli yöntunnit kirjoitellen meni yö. Hiljasuus loppui kello 6 nessille ja aamutouhuihin. Kova ovien paukuttelu osastolla häiriten minua.

Join nessit ja söin juustoleivän hiljasuuden jälkeen kello 6. Sitten oli myrkyt kello 8 Lito myrkky sekä hyväksymäni ravintolisä vitaepro sekä monivitamiini ja verenohennukseen primaspan. Siitä aamupalalle söin vaan siivun juustoa sekä jugurtin join myös lasin tuoremehua.

Huomenna alkaakin meidän ryhmällä kotityöt, minulla on helppo duuni kun olen sihteeri. Joutuu siinä täyttämään ohjelmapaperin ja lukemaan sen jengille.

Helvetti kauhea pauke kuului jostain läheltä kun joku oven paukautti. Menin katsomaan käytävälle oli siellä hoitaja kuka jotain vittuili kerran kun veteraaneista puhuin en nyt enään muista mitä se alkoi vääntämään silloin.

Sanoi myös tämä kyseinen hoitaja minulle kun Lito lääkkeeni vapinoista puhuin ruokalassa sanoi tämä että kuuluu se asiaan. Ei ihme että kyseinen hoitaja oli telonut selkänsä puntilla käveli se vaikeasti jonkun aikaa.

Sanoin sille ovellani että kuka paukuttaa oveaan, ei muita näkynyt kun kyseinen hoitaja käytävällä. Sanoin että hyppään sängystä puolimetriä kun ovet paukkuu. Sanoi tämä hoitaja vaan siihen että älä nyt. Helvetti jos se paukutti luulisi että itse huomaa oven paukkeen luulisi että käy pauke omaan korvaankin ja tajuaisi myös sen käyvän toisenkin korvaan.

On tämä ovien kova pauke joka osaston riesa kumma kun ei kukaan muu siitä valita. Kummaa tämä mielisairaus että pitää hullun lailla paukuttaa ovia, outoa on jos ei se omaan korvaan käy.

Minulla on yliherkät korvat siksi varmaan reagoin asiaan. Haluaisin että on sairaalassa rauhallista ja hiljaista.

Luulisi että henkilökunta puuttuisi paukkeeseen muttei mitään kun itsekkin paukuttavat ovia. Ei jengi laita ovia kiinni kädellään vaan antaa sen paukkua. Minä laitan nätisti oven kädellä kiinni silloin se ei pauku yhtään. Pitäisi ajatella muita ihmisiä, mutta hullut on hulluja eivät tunnu tajuavan sitä.

Kumma on kun ei henkilökunta puutu ovien paukkeeseen vaikka minäkin siitä olen puhunut.

Ei kommentteja:

Alfa ja Omega

Elämäni tarinat alfa ja omega alku ja loppu.

 Eipä ole oikein runosuoni kukoistanut pitkään aikaan. Täytyy nyt yrittää keksiä tarinaa minun. Käyn kyllä ajoissa tänään nukkumaan että saa...